Sivistystyötä vuodesta 1919 alkaen

Sivistystyön vuosikymmenet

Hävityn sisällissodan jälkeen työväenliikkeen parissa nousee ajatus omasta sivistysjärjestöstä.

”Niin voimakas kuin työväenliike tässä maassa on ollutkin, niin suurina ja mahtavina kuin sen järjestöt ovat esiintyneet, meidän on tunnustettava, että sen sivistystoiminta on ollut sangen vaillinainen ja kärsinyt varsinkin johdon ja keskityksen puutetta. Sitä varten ehdotetaan nyt Työväen Sivistysliitto (TSL) perustettavaksi. Se ei ole tarkoitettu miksikään uudeksi, alimmista osistaan ylimpiin saakka itsenäiseksi järjestöksi muiden rinnalla, vaan niiden yhteiseksi elimeksi määrättyä tarkoitusta varten. Temmatkoon työväen sivistysliike mukaansa työväenjärjestöt järjestöinä ja niiden jäsenet yksilöinä!”

Ote kutsukirjeestä TSL:n perustavaan kokoukseen 1.9.1919

1920-luku

TSL:n järjestämillä kansantajuistieteellisillä luennoilla käsitellään kunnallistietoa, taloutta, kansainvälisiä kysymyksiä, sosialismia, ammattiyhdistysliikettä, sielutiedettä, siveysoppia ja kasvatusta. Kolpotöörit kiertävät matkapuhujina maaseutua. Ensimmäiset paikalliset sivistysjärjestöt perustetaan. Työläiset perustavat opintokerhoja. Kirjeopisto käynnistää etäopiskelun. Valtio tukee pienellä avustuksella. Oma lehti Työläisopiskelija perustetaan välittämään tietoa. Sivistystyön laajentamiseksi TSL on mukana perustamassa Työväen Akatemiaa ja Yleisradiota. Sivistystyön malleja haetaan naapurimaasta Ruotsista.

”On tehtävä ero propagandan ja sivistystyön välillä. Propagandan tarkoituksena on antaa ihmisille ”oikeat” mielipiteet, mutta sivistystyön tarkoituksena on avartaa heidän katsomustaan.”

”Tarvitaan parempia, tietoisempia, arvostelukykyisempiä, ja edesvastuuntuntoisempia ihmisiä edustajiksi niin kunnallispolitiikkaan kuin yleispolitiikkaankin sekä ammatillisten järjestöjen johtoon.”

Otteita, Gunnar Hirdmann, opintojohtaja, Ruotsin ABF

1930-luku

Talouden lama ja oikeistolainen ilmapiiri leikkaavat TSL:n toimintamahdollisuuksia. Pohjoismainen yhteistyö tarjoaa henkireiän maailmalle. Ensimmäiset TSL-aktiivit osallistuvat 1931 käynnistyvään Genèvekouluun.

”Työläisen henkisen joustavuuden ja elämäntahdon kannalta on tärkeätä, että hänellä on mahdollisuus tuntea olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen yhteiskunnan jäsen.”

”Sekä yhteiskunnan että työläisten itsensä kannalta olisikin tärkeätä, että työläiset tulisivat tietoisiksi omasta merkityksestään ja omasta arvostaan ja että olosuhteita pyrittäisiin kehittämään siihen suuntaan, että työläiselläkin olisi mahdollisuus tuntea olevansa vapaa, itsenäinen ihminen ja tarpeellinen yhteiskunnan jäsen.”

”Työn päätyttyä työläisen on tunnettava, että hän on silloin oma herransa, että työnantaja ei enää valvo sitä, mitä hän tekee tai sanoo.”

R.H. Oittinen, ote kirjoituksesta julkaisussa Työväen sivistystyö 1919-1939 (1939)

1940-luku

Sodan jälkeen TSL osallistuu talkoisiin Suomen jälleenrakentamiseksi. Koulutusta järjestetään yhä enemmän. SKP ja SKDL tulevat TSL:n toimintaan mukaan. Kisällilaulut raikuvat ja työväen kulttuuri lähtee uuteen nousuun. Siirtokirjastoissa rahdataan valistusta metsä- ja uittotyömaille.

1950-luku

TSL-toiminta kasvaa. Paikallisia sivistysjärjestöjä perustetaan lisää. TSL on mukana Väinö Voionmaa Opistoa ja Kiljavan ay-opistoa perustamassa. Genèvekoulun rinnalle käynnistyy Manchester-koulu.

1960-luku

Sivistysjärjestöjen painostustyö palkitaan. Opintokerholaki säädetään. TSL-opintokeskus perustetaan. Kansandemokraatit perustavat oman sivistysjärjestön KSL:n. Kulttuuritoiminta kukoistaa Jätkän kulttuuripäivillä, Merimiesten kulttuuripäivillä, Työväen Musiikkitapahtumassa, Jyväskylän Talvessa.Työläisopiskelija muuttaa nimensä Aikamerkiksi. TSL julkaisee työväenlauluja levyinä.

1970-luku

Ay-liikkeen eheytyminen ja SDP kasvattavat TSL:n koulutusta ja oppimateriaalituotantoa. Opintokeskuslaki astuu voimaan. TSL:n resurssit moninkertaistuvat. Valtionapupalvelut tulevat. Piiri- ja opintojärjestöverkosto luodaan paikallisten sivistysjärjestöjen pohjalle.

1980-luku

Koulutuksessa erikoistutaan eri ammattiryhmiin. Av- ja videotuotantoa kokeillaan. ATK-koulutus käynnistyy. Solidaarisuustyö ulottuu kehitysyhteistyöhankkeina Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

1990-luku

Talouden lama leikkaa TSL:n toimintoja. Aikamerkki lakkaa. Suoriteperusteinen valtionosuuslaki. TSL keskittyy työttömien ja syrjäytyneiden opintojen ohjaamiseen. Eurooppa-kansalaiskasvatus käynnistyy jo ennen Suomen liittymistä EU:n jäseneksi. TSL tekee yhteistyötä Suomen lähialueilla. Tietoverkot voimistuvat. Reino Helismaa -sanoittajapalkintoa aletaan myöntää.

2000-luku

Yhteiskunnallinen keskustelu globalisaation vaikutuksesta kiihtyy. TSL keskittyy työelämän ja verkkotaitojen opettamiseen. Kulttuuritoiminta viriää uudelleen. Yhteiskunnallinen keskustelu talouden eriarvoistumisesta ja ilmastosta sekä kestävästä kehityksestä nousee.