YK:n Työjärjestö ILO

Työjärjestö ILO on työelämän kehittämiseen ja yhteiskunnallisten olojen parantamiseen erikoistunut YK-järjestö. Sen keskeinen tehtävä on kansainvälisten työelämän normien luominen ja valvonta. ILO perustettiin vuonna 1919. YK:n erityisjärjestönä se on toiminut vuodesta 1946. Jäseniä on tällä hetkellä 185. Suomi on ollut jäsenenä vuodesta 1920 lähtien.

Ylin päättävä elin on vuosittain kokoontuva kansainvälinen työkonferenssi, jota genevekoululaiset vuosittain seuraavat. Suomi on ratifioinut 101 ILO:n yleissopimusta, joista edelleen on voimassa lähes 90. Viimeksi vuonna 2014 Suomi ratifioi kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen. Samalla Suomi vahvisti lait kotitaloustyölain kumoamisesta ja työaikalain muuttamisesta.

Miksi ay-väen pitää tuntea ILO?

ILO:n erityispiirre on sen kolmikantaisuus ja tehokkaat sopimusvalvonnan menettelyt. Työmarkkinaosapuolet ovat tasavertaisina hallitusten kanssa neuvottelemassa. Kaikki suomalaiset palkansaajien keskusjärjestöt osallistuvat ILO:n työskentelyyn. Keskeiset ILO-sopimukset ovat myös yhteiskuntavastuusitoumusten kulmakivi.

Yritysmaailman ja työelämän kansainvälistyminen on kasvattanut ILO:n merkitystä. Minkä tahansa maan työehtojen tasolla on merkitystä meille suomalaisille, kun tuotantoa ja työpaikkoja siirretään maasta toiseen ja uusi teknologia mahdollistaa monipuolisen yhteistyön. ILO:n sopimukset kehittävät työelämän pelisääntöjä ja työehtojen vähimmäistasoa niin Pohjoismaissa kuin Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa.

Miten ILO näkyy työpaikalla?

ILO-sopimukset näkyvät Suomenkin lainsäädännössä ja työpaikoilla kuten vaikkapa irtisanomissyiden ilmoittamisvelvollisuuteen suuresti vaikuttanut yleissopimus 158. Sopimus koskee työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työsuhteen päättämistä. Työntekijäin edustajien suojelua yrityksessä ja heidän toimintaansa helpottava yleissopimus 135 puolestaan turvaa luottamusmiesten ja –valtuutettujen asemaa uudessa työsopimuslaissa.

Vuosilomalakikomitea on ottanut huomioon vuosiloman palkallisuuden ja yhdenjaksoisuuden perusperiaatteet turvaavan palkallisia vuosilomia koskevan yleissopimuksen 132. Tasa-arvoa, vanhemmuutta, työsuojelua, palkkaturvaa ja opintovapaata koskevilla ILO-sopimuksilla on myös ollut lainsäädäntöömme vaikutuksia.