Juhlavuonna taistellaan hengenpimeyttä vastaan 

Työväen Sivistysliitto TSL on käynnistänyt juhlavuoden julkaisemalla toimittaja Ville Blåfieldin kirjoittaman ja Editan kustantaman kirjan Hengenpimeyttä vastaan, puheenvuoroja sivistyksestä (Edita 2019). Sivistyksen ja sen myötä osallisuuden jakaminen kaikille kansanosille on ollut Suomen itsenäisyyden ajan suuri idea ja menestystarina. Mutta kuka kantaa vastuuta sivistystyöstä nyt? Mitä sivistys ylipäätään nyky-yhteiskunnassa tarkoittaa? Ville Blåfieldin kirja luo katsauksen suomalaisen työväensivistystyön historiaan ja sivistysdebatin nykypäivään. Tutkijat, poliitikot, taiteilijat ja yhteiskunnalliset ajattelijat Kari Enqvististä Koko Hubaraan, Ronja Salmesta Eero Ojaseen, Tuomas Nevanlinnasta Anu Koivuseen ja Palefacesta Erkki Tuomiojaan esittävät poleemisia näkemyksiä sivistystyön tilasta ja sivistyksen merkityksestä. Kirjaa on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja kirjastoista.

 

Juhlavuoden tulevia tapahtumia

Helsinki 26.2.2019
#Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan, sivistystyön merkitys sisällissodan jälkeen ja nyky-Suomessa -seminaari klo 17-19 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5. Keskustelemassa professori Maria Lähteenmäki, professori Kari Enqvist, tutkija Elina Hakoniemi, sivistysvaliokunnan jäsen ja kansanedustaja Pilvi Torsti, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. TSL yhteistyössä Työväen Arkiston, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran, TSL:n Helsingin opintojärjestön kanssa. Vapaa pääsy. kahvitarjoilu klo 16.30. Lue lisää.

Jämsä 22.-24.3.2019 (Jämsän opintojärjestö)
Taidenäyttely Sata vuotta työväen sivistystä

Turku 25.3.2019
#Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan, Vieläkö sivistystyö tehoa taistelussa valheita ja epätasa.arvoa vastaan? -seminaari pääkirjastossa klo 14-16. Keskustelemassa TSL:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kantola, tietokirjailija Katriina Järvinen, dosentti Jari Salminen, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. TSL yhteistyössä TSL:n Turun opintojärjestön kanssa. Lue lisää.

Joensuu 27.3.2019 (Joensuun seudun opintojärjestö)
Kisällilaulujen klubi-ilta ravintola Sointulassa

Järvenpää 29.3. (Keski-Uudenmaan opintojärjestö)
Laulu kantaa-tilaisuus, tanssia, laulua, puhetta

Helsinki 4.-6.6.
TSL:n esittelypiste Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n liittokokouksessa Helsingin Messukeskuksessa.

Helsinki 6.4.2019
Kuvassa keskellä -mediaprojektin päätöstapahtuma Korjaamolla klo 15-22. Luvassa on sykähdyttävää musaa, stand up -esitys, tanssiesityksiä ja biletystä dj:n tahdissa. Yleisö voi itse osallistua aktiivisesti työpajoihin: valokuvaus Meeri Koutaniemi, tubetus Hassan Maikal sekä Let´s talk -keskustelupaja. Esiintyvät artistit: Adikia, Biniyam, Bolly Beat Dancers, Elenzi ja Seksikäs-Suklaa ja DJ Klaus Wing. Tilaisuuden juontaa Seksikäs-Suklaa ja avaussanat lausuu TSL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola.

Kouvola huhtikuu 2019 (Kouvolan seudun opintojärjestö)
Mikä?Teatterin esitys opintojärjestöstä

Helsinki 7.6.2019
Reino Helismaa-sanoittajapalkinnon myöntäminen klo 16, Rillumarei-ilta ravintola Juttutupa klo 19. Vapaa pääsy.

Valkeakoski 26.7.2019
#Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan -kulttuurikeskustelu, konsertit. TSL yhteistyössä laulu ottaa kantaa -verkoston kanssa. Illalla päälavalla esiintyy suurta suosiota kerännyt Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana, kun Työväen Sivistysliitto juhlii 100-vuotisjuhlavuottaan. Hip hopia ja jazz-musiikkia esittävä yhtye on ilmoittanut lopettavansa toimintansa tämän vuoden lopussa, joten nyt on oiva tilaisuus nähdä tämä 21-henkinen suurkokoonpano vielä kerran lavalla.

Helsinki Paasitorni 1.9.2019
Pääjuhlassa perustamispäivänä luvassa rentoa keskustelua ja kulttuuria. Päivässä mukana mm. Koiton Laulu.

Lahti 28.9.2019 (Lahden Seudun Opintojärjestö)
Konsertti ja luento TSL:n toiminnasta

Syksyllä 2019 myös työväenkirjallisuustapahtumat, Joensuun kulttuuriviikko lokakuussa

 

Järjestetyt tilaisuudet

Helsinki 5.2.2019
Hengenpimeyttä vastaan, puheenvuoroja sivistyksestä -kirja julkistettiin 5.2.2019 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, Helsingissä.

Jyväskylä 7.2.2019
#Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan -seminaari Väinö Voionmaan perinnöstä järjestettiin Jyväskylän yliopistolla. Keskustelemassa olivat professori Maria Lähteenmäki, filosofi Tuomas Nevanlinna, toimittaja Koko Hubara, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. Laulu ottaa kantaa -klubi oli ravintola Popparissa, esiintyjinä olivat MC Kajo+Vicci, Paleface ja Laulava Unioni. Tilaisuudet järjestettiin Jyväskylän Talven, TSL:n Jyväskylän seudun opintojärjestön ja Laulu ottaa kantaa -verkoston kanssa yhteistyössä. 

Tampere 14.2.2019
Eespäin-näyttely avautui Työväenmuseo Werstaalla. #Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan -seminaari järjestettiin mediasta, sivistystyöstä ja kansanvallasta Werstaan auditoriossa. Keskustelemassa olivat professori Anu Koivunen, kansanedustaja Eero Heinäluoma, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. TSL järjesti tilaisuuden yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa. 

Dosentti Tapio Bergholmin kommenttipuheenvuoro Ville Blåfieldin kirjan julkistamistilaisuudessa 5.2.2018

"Olen tämän kirjan loppupuolella olen todennut, että työväenliike on uskonut toiveikkaasti parempaan tulevaisuuteen. Nyt tämä toiveikkuus on paljolti hiipunut. Tulevaisuus vaikuttaa synkältä ja se on ongelmia täynnä. Vaikuttaa siltä, että vain poliittinen oikeisto ja liike-elämä tohtivat katsoa tulevaisuuteen toiveikkaasti. Tämä on väärin. Se on rienausta.

Kansanvaltaisen työväenliikkeen voima on vankassa vakaumuksessa, että ihminen voi kehittyä. Yhteiskunta on sivistyneiden ja vastuullisten ihmisten voimin muutettavissa paremmaksi. Järjestäytynyt poliittinen ja ammatillinen toiminta voi vapauttaa ihmiskunnan myönteiset voimavarat.

Tämä tehtävä velvoittaa opiskelemaan, oppimaan ja kehittymään. Sivistystehtävä on yhteinen mutta myös yksilön vastuulla.

Tämä näkemykseni uudistusliikkeen tulevaisuususkosta on saanut tukea uusilta auktoriteeteilta, kun olen viime aikoina paneutunut Mauno Koiviston yhteiskunnalliseen ajatteluun. Koivisto muuten toimi Turun Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön opinto-ohjaajana 1940-luvulla.

Esimerkiksi kouluhallituksen pääjohtaja R.H. Oittinen korosti syksyllä 1950 Aikamme Päivät tilaisuudessa:

- Maailmassa on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana herkeämättä paljon sellaista, joka on muuttanut niin hyvin ihmisen elämän ulkonaisia muotoja kuin ihmistä itseään ja hänen käsityksiään. Se, että alituiset muutokset kaikilla aloilla pakottavat ihmisen tarkistamaan totunnaisia mielipiteitään, synnyttää tuon kriisitunnelman.

Oittisen hahmottama jatkuva muutos taitaa olla yhä keskuudessamme. Siksi hänen näkemyksensä opiskelun, oppimisen ja sivistyksen syventämisen kansalaisvelvollisuudesta on edelleen ajankohtainen. Hän korosti:

- Yhteiskunnallisen vapauden ja vastuun ymmärtävän ihmisen henkinen kasvu edellyttää paitsi määrättyjä tietoja yhteiskunnallisesta elämästä, eläytymistä ihmisten yhteistoimintaan. Yhteiskunnasta syrjään vetäytyvä, sen ongelmien ratkaisuissa välttämätöntä poliittista toimintaa halveksiva ja väheksyvä ihminen ei omalta kohdaltaan tuo pelastusta nykyiseen tilanteeseen – sen paremmin kuin häikäilemätön poliittinen pelurikaan.

Mauno Koivisto kokosi SDP:n ohjelmallisia tavoitteita yhteen kirjassaan Laajempaan kansavaltaan vuonna 1960. Tämän kirjan viimeisen luvun alussa hän painotti, että sosialidemokraateilla tuli olla nuorekas asenne. Hän perusteli kantansa näin:

- Mikä olisikaan luonnollisempaa, kuin että nuorta kiinnostaa tulevaisuus ja vanhusta menneisyys, että yhteiskuntaa muuttamaan pyrkivä liike tähtää tulevaisuuteen ja olevia oloja säilyttämään pyrkivä katsoo kaihoten menneisyyteen, että nuorekas mieli katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti ja voimansa päivät elänyt odottaa sen tuloa mieli levottomuutta täynnä.

Ymmärrettävää on myös , että vanhoilliset ajattelijat sanovat kokemuksen osoittavan, ettei tulevaisuudesta voida mitään tietää ja että kaikki ennustaminen on tuulen tavoittelua. Käsittämätöntä ei ole sekään, että tulevaisuuteen katsova nuori haluaa uskoa syyn ja vaikutuksen lakiin: että hänen ponnistelunsa kantavat hedelmää tulevaisuudessa.

Koivisto halusi kansanvaltaisen työväenliikkeen kohtaavan tulevaisuuden toiveikkaasti. Hän päätti kirja lähes runollisesti:

- Inhimillisen tiedon ja taidon kehitys on kasvavassa määrässä vapauttanut meidät luonnonvoimien armoilta. Pahinta on ihmisellä odotettavissa nyt ihmisten taholta. Jos ihmissuku onnistuu kesyttämään itsensä, se voi käydä valoisin mielin kohtaamaan tulevaisuutta.

Vaikka näin ei kävisikään, vaikka meidän olisikin yhä uudelleen käytävä valmistumaan ihmisten aikaansaamien koettelemusten varalle, ei meillä ole syytä antaa päämme painua. Itsemme tähden – koska murehtimisemme ei voi asiantilaa muuttaa – käykäämme luottavaisin mielin eteenpäin.

Päätän tämän kommenttipuheenvuoroni tähän, sillä opinto-ohjaaja Mauno Koivisto muistutti jo lokakuussa 1949, että ”ulosoppineina” itseään pitävät puhujat häiritsevät pitkine litanioineen jokaisen kokouksen normaalia kulkua."