Juhlavuoden tulevia tapahtumia

Valkeakoski 26.7.2019

Onko kansanliikkeiden aika ohi -keskustelu klo 14.30, klo 18 nousee Salakapakan lavalle Anna Järvinen ja Rajamäen Pojat, klo 21.30 päälavalla esiintyy suurta suosiota kerännyt Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana. Hip hopia ja jazz-musiikkia esittävä RTBB on ilmoittanut lopettavansa toimintansa tämän vuoden lopussa, joten nyt on oiva tilaisuus nähdä tämä 21-henkinen suurkokoonpano vielä kerran lavalla. Ks. lisätietoa.

Lempäälä 10.8.2019

Monikulttuurinen Pop Up -ruokamaistelutapahtuma Myllyrannan puistoalueella. Ulkoilmatapahtumassa yleisö voi kiertää pisteeltä toiselle ja osallistua maistelemiseen ja kysellä ruuan valmistuksen niksejä ja ohjeita. 

Helsinki Paasitorni 1.9.2019

TSL100-pääjuhlassa perustamispäivänä luvassa rentoa keskustelua ja kulttuuria. Klo 12 alkaa sivistystä ja shampanjaa -brunssi Paasisalissa. Musiikillisesta viihteestä vastaa Kirsti Alho ja All About Eve. Asiapitoisia keskusteluja juontaa toimittaja Ville Blåfield. Brunssin jälkeen klo 15 on Koiton Laulun kosnertti juhlasalissa. Ohjelmistossa on uutta ja vanhaa sekä kuoronjohtaja Tomas Takolanderin kirjailija Juha Hurmeen tekstiin säveltämä kantaesitys, jota säestää Helsingin Concordia-orkesteri ja laulusolistina Antti Mähönen. Ks. lisätietoa. Lippuja brunssiin ja konserttiin voi ostaa www.tiketti.fi.

Kouvola 28.9.

TSL:n Kouvolan opintojärjestön Iltamat 28.9. Tuulensuojassa Kouvolassa. Elävää musiikkia ja tanssia. Esiintyjinä ovat Takavasen, Kylmäkiskoset, Hormoonit pois.

Lahti 28.9.2019

Lahden Seudun Opintojärjestön tilaisuus Lahden kasi-salissa, Sammonkatu 8.  klo 16 alkaen. Dosentti Tapio Bergholm puhuu työväenliikkeen sivistystahdosta. Viihteestä vastaavat Lahden kaupunginteatterin näyttelijät Ritva Sorvali ja Helena Ryti, jotka esittävät Kaj Chydeniuksen lauluja. Myös Lahden Seudun Varhaiseläkeläisten kansantanssiryhmä esiintyy.

Syksyllä 2019 TSL on mukana työväenkirjallisuustapahtumassa Tampereella ja Joensuun kulttuuriviikolla.

 

Järjestetyt tilaisuudet

Helsinki 7.6.2019

Reino Helismaa-sanoittajapalkinnon myöntäminen Paula Vesalalle klo 15, Reino Helismaa-ilta ravintola Juttutupa klo 18. Esiintyjinä AK-77, näyttelijä Tume Uusitalo sekä Tipi Tuovinen ja Jarmo Julkunen, Anna Hanski ja Jallukka Band. 

Helsinki 4.-6.6.

TSL:n esittelypiste Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n liittokokouksessa Helsingin Messukeskuksessa.

Kouvola 11.5.2019

TSL:n Kouvolan opj:n  OiValtaa näytelmän ensi-ilta 11.5. Mika? teatterissa. Näytelmä käsittelee ihmisen oppimista ja oivaltamista  ja sitä kautta ihmisen valtaa omien asioidensa tiedostamisessa ja hallinnassa. Käsikirjoitus on Heidi Koskinen-Järvisalon.

Rekola Vantaa 28.4.2019

Näyttelijä Kati Outisen monologi "Niin kauas kuin omat siivet kantavat" Rekolan työväentalolla 28.4.2019 klo 15. 

Helsinki 6.4.2019

Kuvassa keskellä -mediaprojektin päätöstapahtuma Korjaamolla klo 15-22. Festarien ohjelma on monikulttuurista, osallistavaa ja poikkitaiteellista: musiikkia, tanssia, stand up –komiikkaa ja työapajoja. Esiintyjinä ja työpajojen vetäjinä ovat mm. Seksikäs-Suklaa, Adikia, Fathi Ahmed, Biniyam, Elenzi, Meeri Koutaniemi, Joonas Pesonen, DJ Klaus Wing ja Bolly Beat Dancers. Mukana on myös Let´s talk –keskustelua sivistyksestä, johon yleisön toivotaan osallistuvan aktiivisesti. Tilaisuuden juontaa Seksikäs-Suklaa. Avaussanat lausuu TSL:n varapuheenjohtaja Anne Karjalainen. Ks. lisätietoa.

Järvenpää 29.3.2019

Keski-Uudenmaan opintojärjestö Laulu kantaa-iltamat klo 18.30-21 Teatteri mestan tiloissa, Kievarintie 17-19, Tuusula. Avaussanat TSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Anne Karjalainen. JP Meronen ja Karppasen bändi sekä lainsäätäjät lavalle lopuksi jalalla koreasti. Juontajana TSL:n Keski-Uudenmaan opintojärjestön varapuheenjohtaja Emmi Mäkinen. Buffetista ja arpajaisista vastaa opintojärjestön puheenjohtaja Maila Tikkanen.

Joensuu 27.3.2019 
Joensuun seudun opintojärjestön TSL100-klubi-ilta, klo 18 ravintola Sointula, Joensuu. Ohjelmassa on yhteislaulua Tanja Pennasen haitari ja Raimo Koivulan johdolla, TSL historiaa. Kisällilauluja esittävät Kontiosouvarit. Tilaisuuden juontaa Merja Flink ja Raimo Koivula sekä Arja Puoskari. Tapahtuman kesto puolitoista tuntia.

Turku 25.3.2019
#Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan, Vieläkö sivistystyö tehoa taistelussa valheita ja epätasa.arvoa vastaan? -seminaari pääkirjastossa klo 14-16. Keskustelemassa TSL:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kantola, tietokirjailija Katriina Järvinen, dosentti Jari Salminen, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. TSL yhteistyössä TSL:n Turun opintojärjestön kanssa. Ks. lisätietoa.

Jämsä 22.-24.3.2019
Jämsän opintojärjestön taidenäyttely Sata vuotta työväen sivistystä, Galleria Kivipankki, Seppolantie 7, Jämsä.

Helsinki 26.2.2019
#Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan, sivistystyön merkitys sisällissodan jälkeen ja nyky-Suomessa -seminaari järjestettiin klo 17-19 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5. Keskustelemassa professori Maria Lähteenmäki, professori Kari Enqvist, tutkija Elina Hakoniemi, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. TSL yhteistyössä Työväen Arkiston, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran, TSL:n Helsingin opintojärjestön kanssa. Ks. lisätietoa.

Tampere 14.2.2019
Eespäin-näyttely avautui Työväenmuseo Werstaalla. #Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan -seminaari järjestettiin mediasta, sivistystyöstä ja kansanvallasta Werstaan auditoriossa. Keskustelemassa olivat professori Anu Koivunen, kansanedustaja Eero Heinäluoma, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. TSL järjesti tilaisuuden yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa. Ks. lisätietoa.

Jyväskylä 7.2.2019
#Sivistysliike hengenpimeyttä vastaan -seminaari Väinö Voionmaan perinnöstä järjestettiin Jyväskylän yliopistolla. Keskustelemassa olivat professori Maria Lähteenmäki, filosofi Tuomas Nevanlinna, toimittaja Koko Hubara, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, moderaattorina toimittaja Ville Blåfield. Laulu ottaa kantaa -klubi oli ravintola Popparissa, esiintyjinä olivat MC Kajo+Vicci, Paleface ja Laulava Unioni. Tilaisuudet järjestettiin Jyväskylän Talven, TSL:n Jyväskylän seudun opintojärjestön ja Laulu ottaa kantaa -verkoston kanssa yhteistyössä. Ks. lisätietoa.

Helsinki 5.2.2019
Hengenpimeyttä vastaan, puheenvuoroja sivistyksestä -kirja julkistettiin 5.2.2019 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, Helsingissä. Ks. lisätietoa.

 

Juhlavuonna taistellaan hengenpimeyttä vastaan 

Työväen Sivistysliitto TSL käynnisti juhlavuoden julkaisemalla toimittaja Ville Blåfieldin kirjoittaman ja Editan kustantaman kirjan Hengenpimeyttä vastaan, puheenvuoroja sivistyksestä (Edita 2019). Sivistyksen ja sen myötä osallisuuden jakaminen kaikille kansanosille on ollut Suomen itsenäisyyden ajan suuri idea ja menestystarina. Mutta kuka kantaa vastuuta sivistystyöstä nyt? Mitä sivistys ylipäätään nyky-yhteiskunnassa tarkoittaa? Ville Blåfieldin kirja luo katsauksen suomalaisen työväensivistystyön historiaan ja sivistysdebatin nykypäivään. Tutkijat, poliitikot, taiteilijat ja yhteiskunnalliset ajattelijat Kari Enqvististä Koko Hubaraan, Ronja Salmesta Eero Ojaseen, Tuomas Nevanlinnasta Anu Koivuseen ja Palefacesta Erkki Tuomiojaan esittävät poleemisia näkemyksiä sivistystyön tilasta ja sivistyksen merkityksestä. Kirjaa on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja kirjastoista.

Kirjan pohjalta järjestetään keskusteluja yliopistoilla, kirjastoissa ja työväentaloilla. Täältä löydät #sivistysliike hengenpimeyttä vastaan-sarjan Helsingin  seminaari-striimauksen 14.2.2019. Löydät kirjoituksia ja podcasteja Aikamerkki-verkkojulkaisusta. Kuuntele sivistyskeskustelua podcastilta.

 

Dosentti Tapio Bergholmin kommenttipuheenvuoro Ville Blåfieldin kirjan julkistamistilaisuudessa 5.2.2018

"Olen tämän kirjan loppupuolella olen todennut, että työväenliike on uskonut toiveikkaasti parempaan tulevaisuuteen. Nyt tämä toiveikkuus on paljolti hiipunut. Tulevaisuus vaikuttaa synkältä ja se on ongelmia täynnä. Vaikuttaa siltä, että vain poliittinen oikeisto ja liike-elämä tohtivat katsoa tulevaisuuteen toiveikkaasti. Tämä on väärin. Se on rienausta.

Kansanvaltaisen työväenliikkeen voima on vankassa vakaumuksessa, että ihminen voi kehittyä. Yhteiskunta on sivistyneiden ja vastuullisten ihmisten voimin muutettavissa paremmaksi. Järjestäytynyt poliittinen ja ammatillinen toiminta voi vapauttaa ihmiskunnan myönteiset voimavarat.

Tämä tehtävä velvoittaa opiskelemaan, oppimaan ja kehittymään. Sivistystehtävä on yhteinen mutta myös yksilön vastuulla.

Tämä näkemykseni uudistusliikkeen tulevaisuususkosta on saanut tukea uusilta auktoriteeteilta, kun olen viime aikoina paneutunut Mauno Koiviston yhteiskunnalliseen ajatteluun. Koivisto muuten toimi Turun Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön opinto-ohjaajana 1940-luvulla.

Esimerkiksi kouluhallituksen pääjohtaja R.H. Oittinen korosti syksyllä 1950 Aikamme Päivät tilaisuudessa:

- Maailmassa on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana herkeämättä paljon sellaista, joka on muuttanut niin hyvin ihmisen elämän ulkonaisia muotoja kuin ihmistä itseään ja hänen käsityksiään. Se, että alituiset muutokset kaikilla aloilla pakottavat ihmisen tarkistamaan totunnaisia mielipiteitään, synnyttää tuon kriisitunnelman.

Oittisen hahmottama jatkuva muutos taitaa olla yhä keskuudessamme. Siksi hänen näkemyksensä opiskelun, oppimisen ja sivistyksen syventämisen kansalaisvelvollisuudesta on edelleen ajankohtainen. Hän korosti:

- Yhteiskunnallisen vapauden ja vastuun ymmärtävän ihmisen henkinen kasvu edellyttää paitsi määrättyjä tietoja yhteiskunnallisesta elämästä, eläytymistä ihmisten yhteistoimintaan. Yhteiskunnasta syrjään vetäytyvä, sen ongelmien ratkaisuissa välttämätöntä poliittista toimintaa halveksiva ja väheksyvä ihminen ei omalta kohdaltaan tuo pelastusta nykyiseen tilanteeseen – sen paremmin kuin häikäilemätön poliittinen pelurikaan.

Mauno Koivisto kokosi SDP:n ohjelmallisia tavoitteita yhteen kirjassaan Laajempaan kansavaltaan vuonna 1960. Tämän kirjan viimeisen luvun alussa hän painotti, että sosialidemokraateilla tuli olla nuorekas asenne. Hän perusteli kantansa näin:

- Mikä olisikaan luonnollisempaa, kuin että nuorta kiinnostaa tulevaisuus ja vanhusta menneisyys, että yhteiskuntaa muuttamaan pyrkivä liike tähtää tulevaisuuteen ja olevia oloja säilyttämään pyrkivä katsoo kaihoten menneisyyteen, että nuorekas mieli katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti ja voimansa päivät elänyt odottaa sen tuloa mieli levottomuutta täynnä.

Ymmärrettävää on myös , että vanhoilliset ajattelijat sanovat kokemuksen osoittavan, ettei tulevaisuudesta voida mitään tietää ja että kaikki ennustaminen on tuulen tavoittelua. Käsittämätöntä ei ole sekään, että tulevaisuuteen katsova nuori haluaa uskoa syyn ja vaikutuksen lakiin: että hänen ponnistelunsa kantavat hedelmää tulevaisuudessa.

Koivisto halusi kansanvaltaisen työväenliikkeen kohtaavan tulevaisuuden toiveikkaasti. Hän päätti kirja lähes runollisesti:

- Inhimillisen tiedon ja taidon kehitys on kasvavassa määrässä vapauttanut meidät luonnonvoimien armoilta. Pahinta on ihmisellä odotettavissa nyt ihmisten taholta. Jos ihmissuku onnistuu kesyttämään itsensä, se voi käydä valoisin mielin kohtaamaan tulevaisuutta.

Vaikka näin ei kävisikään, vaikka meidän olisikin yhä uudelleen käytävä valmistumaan ihmisten aikaansaamien koettelemusten varalle, ei meillä ole syytä antaa päämme painua. Itsemme tähden – koska murehtimisemme ei voi asiantilaa muuttaa – käykäämme luottavaisin mielin eteenpäin.

Päätän tämän kommenttipuheenvuoroni tähän, sillä opinto-ohjaaja Mauno Koivisto muistutti jo lokakuussa 1949, että ”ulosoppineina” itseään pitävät puhujat häiritsevät pitkine litanioineen jokaisen kokouksen normaalia kulkua."