Ay-pedagogiikalla kohti parempaa maailmaa
Työväenliike on aina pyrkinyt kohti parempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa. Yhtenä keinona on nähty jäsenten kouluttaminen omista arvoista ja lähtökohdista käsin. Koulutuksessa tärkeää on omaehtoisuus, yhteistoiminnallisuus, osallistujien arvostaminen ja osallisuuden lisääminen. Koulutuksissamme noudatetaan omaa pedagogiikkaa, jota kutsumme ay-pedagogiikaksi.
Noin vuosi sitten Teollisuusliitto esitti toiveen, että TSL ryhtyisi laatimaan opaskirjaa ay-pedagogiikasta. Aiheesta ei ole aiemmin kirjoitettu oppaita tai oikeastaan mitään muutakaan. Ay-pedagogiikka ei ole yleisesti tunnettu käsite. Siitä ei ole ollut mitään puhetta opettajankoulutuksessa, kasvatustieteellisissä julkaisuissa tai edes vapaan sivistystyön toimijoiden tilaisuuksissa. Siksi totesinkin heti Teollisuusliiton toiveen kuultuani, että tällaiselle oppaalle on ehdottomasti tilausta. Nyt vuotta myöhemmin ainutlaatuinen opas on juuri ilmestynyt.
Ay-pedagogiikka on yhteisöllistä, voimauttavaa ja toimintaan kannustavaa
Miten ay-pedagogiikka eroaa yleisestä aikuispedagogiikasta? Vastaus on selvä. Yhdessä tekemisen voima erottaa ay-pedagogiikan hyvin selvästi yleisestä aikuiskoulutuskeskustelusta. Nykypäivän aikuiskoulutuksessa aikuiselta odotetaan paljon yksilöllistä vastuuta, ja yksilöllisyydestä on tullut aikuisuuteen kuuluva hyve. EU:n koulutuspoliittisissa asiakirjoissa aikuiskoulutuksen tavoitteina mainitaan yrittäjyys ja aloitekyky. (Eteläpelto, Heiskanen & Collin 2011.)
Elinikäisen oppimisen ajatuksen taustalla nähdään usein työelämän tarpeet, työllisyyden ja työn tehokkuuden parantaminen sekä uusliberalismi ja yksilöllisyys. Kaikkien pitää kilpailla markkinoilla keskenään, ja kouluttautuminen nähdään yksilön keinona säilyttää työmarkkinakelpoisuutensa. (Tuomisto 2003.) Oppimisesta on tullut osa yksilön selviytymistä.
Ay-pedagogiikassa ei puhuta niinkään yksilön selviytymisestä tai yksilön koulutuksesta saamasta hyödystä, vaan kyse on yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Me emme korosta yksilön kilpailukykyä markkinoilla vaan yksilöiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Ajattelun lähtökohta on yksilön suhde toisiin ihmisiin, meihin. Tarkoituksenamme on tuottaa yhteiskunnallista voimautumista, jonka myötä voidaan ryhtyä yhteisölliseen kamppailuun paremman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. Tätä kutsutaan joukkovoimaksi.
Joukkovoiman ohella koulutuksillamme pyritään myös konkreettisen toimintaan. Koulutuksissa luodaan ensin tilannekuva, sitten luodaan toivo ja ajatus siitä, että muutos on mahdollinen. Samalla toivo ja toiminta yhdistyvät joukkovoiman ja yhdessä tekemisen tavoitteeseen. Tarkoituksena ei ole toimia yksin, vaan muutos saadaan aikaan yhdessä.
On ilo todeta, että paljon muutoksia me ay-liikkeessä olemmekin jo saavuttaneet: kahdeksan tunnin työpäivä, vuosilomat, työsuojelu, eläkejärjestelmä, työttömyysturva ja aktiivimallin kumoaminen. Paljon on silti vielä tehtävääkin, ja ay-pedagogiikkaa tarvitaan yhä.
Millaisella pedagogiikalla joukkovoimaan ja toimintaan sitten päästään? Ay-pedagogiikan keskeisiä voimavaroja ovat voimauttava, yhteistoiminnallinen koulutus sekä kouluttajan ja osallistujien välillä vallitseva vertaisuus, luottamus ja aito arvostus. Me luotamme jäseniimme ja heidän kykyynsä ajatella, tehdä ja uudistaa. Ilman luottamusta ei voi toteuttaa dialogia. Luottamus syntyy ay-pedagogiikassa tasa-arvosta ja hyväksymisestä, oppijoiden aidosta arvostamisesta. Näillä keinoilla ihmiset voimautuvat yhteiseen, joukkovoimalla toteutettuun konkreettiseen toimintaan, joka tähtää sivistykseen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan, hyvään elämään kaikille.
Ay-pedagogiikan opas esittelee tavoitteita, toimintatapoja ja menetelmiä käytännönläheisesti
TSL:n tuottamassa ay-pedagogiikan oppaassa esitellään ay-pedagogiikan eri puolia, sen tavoitteita, toimintatapoja ja menetelmiä. Teos on helppolukuinen ja käytännönläheinen. Jokaisessa artikkelissa on mukana myös teemaan soveltuvia käytännön menetelmiä.
Joukkovoimasta, yhdessä tekemisestä ja konkreettisen toiminnan edellytyksistä kirjoittavat suunnittelija Antti Mäki järjestämisen pedagogiikkaa käsittelevässä artikkelissaan ja suunnittelija Ari Näätsaari vapaaehtoisjohtamisen pedagogiikkaa käsittelevässä artikkelissaan. Voimauttamisesta ja ay-pedagogiikan menetelmistä kirjoittavat koulutuspäälliköt Inari Juntumaa ja Kirsi Mäki. Luottamuksesta ja oppijoiden arvostamisesta kirjoittavat erilaisten osallistujaryhmien näkökulmista koulutussuunnittelija Leeamaria Välitalo, erityisopettaja Marjo Nurmi ja opintojohtaja Katri Söder. Opas sisältää myös oman osionsa koulutusten turvallisuudesta, josta kirjoittavat Katri Söder ja koulutussuunnittelija Pipsa Härkönen.
Ay-pedagogiikan oppaan julkistamistilaisuus järjestetään 27.1.2020.
Ilmoittaudun oppaan julkistamistilaisuuteen.
Tilaa Ay-pedagogiikan opasta (hinta 30 € + alv + toimituskulut).
Lähteet:
Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. 2011. Vallan ja toimijuuden monisäikeisyys. Teoksessa Eteläpelto, Heiskanen & Collin (toim.) 2011. Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Vantaa: Kansanvalistusseura.
Tuomisto, T. 2003. Elinikäisen oppimisen toinen sukupolvi – unohtuiko jotain? Teoksessa Sallila, P. (toim.) 2003. Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Aikuiskasvatuksen 44. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura.
Söder, K. 2020. Yhdessä me toimimme ja muutamme maailman. Opettajien näkökulma ammattiliittojen järjestämään koulutukseen. Helsingin yliopisto.