Kansainväliset kumppanit tutustuivat maahanmuuttajien työllistymisvalmiuksien edistämiseen Suomessa
Lokakuun alussa kansainväliset kumppanimme Ruotsista ja Belgiasta saapuivat Helsinkiin ja Tampereelle TSL:n koordinoiman EME-hankkeen seminaariin, joka oli työryhmämme kolmas tapaaminen. Seminaarin aikana tutustuttiin maahanmuuttoon Suomessa, Ote työhön -hankkeen toimintaan sekä JHL:n maahanmuuttajille suunnattuun toimintaan.
Maahan muuttaneiden työllistymisessä yhteisiä haasteita
Ruotsiin ja Belgiaan verrattuna Suomesta tuli maahanmuuttomaa verrattain myöhään, kertoi kumppaneillemme erikoistutkija Pasi Saukkonen, joka työskentelee Helsingin kaupunginkanslian tietokeskuksen kaupunkitutkimuksen osastolla maahanmuuttoasioiden vastuualueella. Maahan muuttaneiden osuus Suomen väestöstä on noin 7 prosenttia, mikä on alhainen moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Suomessa maahan muuttaneiden määrä kasvaa nyt nopeasti varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Myös siksi haluamme muilta oppimalla varautua tulevaisuuden nykyistä vielä moninaisempaan yhteiskuntaan. Yhteisiä haasteita Belgian ja Ruotsin kanssa ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen ja siitä johtuva huoltovaje sekä maahan muuttaneiden jälkeläisten yhdenvertainen kohtelu työelämässä.
Maahan muuttaneiden työllistymispolulla voi olla monia haasteita. Esimerkiksi pitkään kotona olleet äidit eivät automaattisesti näe työelämää potentiaalisena vaihtoehtona itselleen. Lisäksi keneltä tahansa vaatii paljon motivaatiota aloittaa opiskelu alusta uudessa maassa vieraalla kielellä. Kielen oppiminen kunnolla vie monta vuotta, ja oppimiseen ja työllistymiseen voi liittyä paljon paineita toimeentulosta, terveydentilasta, perheen tilanteesta tai kotoutumisesta.
Vertaisohjaajilla ja ammattiliitoilla tärkeä rooli maahanmuuttajien työllistymisvalmiuksien edistämisessä
Hankepäällikkö Hanna Takolander esitteli seminaarissa Ote työhön -työelämäohjaajakoulutusta, jota olemme tarjonneet maahanmuuttajien ohjaustyöstä kiinnostuneille ay-aktiiveille. Koulutukseen sisältyi tietoa suomalaisesta työelämästä ja työnhausta, vertaisryhmän ohjaamisesta, suomen kielen oppimisen tukemisesta sekä koulutusvaihtoehdoista.
Työelämäohjaajiksi koulutetut ovat asuneet Suomessa jo pitkään. Heillä on kokemusta kielen oppimisesta, työnhausta ja työelämästä sekä hyvät verkostot, jotka helpottavat työllistymistä. Työelämäohjaajien verkostojen kautta tavoitimme myös osallistujia vertaisryhmiin.
Suuri osa työelämäohjaajiksi koulutetuista on JHL:n jäseniä. JHL on ollut Ote työhön -hankkeen osarahoittaja, ja liitto järjestää myös vuonna 2020 työelämäohjaajakoulutusta hankkeessa kehitetyn mallin mukaisesti.
JHL:lla on yli 6 000 maahanmuuttajataustaista jäsentä yli 120 eri maasta, kuvasi liiton aluetoimitsija Tiina Sulin. He työskentelevät tyypillisesti yksityisellä sosiaalipalvelualalla, sairaanhoitopiireissä tai kuntien yhtiöissä. JHL:n KaMuT-maahanmuuttajaverkoston tehtävänä on parantaa liiton maahanmuuttajajäsenten tiedonsaantia työelämästä sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.
Työelämäohjaajat toimivat vertaisryhmissä, joissa pitkään työttömänä olleet maahanmuuttajat oppivat tunnistamaan omaa osaamistaan ja saivat kattavasti tietoa työelämästä, suomen kielen opiskelusta sekä koulutusmahdollisuuksista. Ryhmissä tehtiin myös jokaiselle osallistujalle oma suunnitelma työnhausta.
Kansainväliset kumppanimme pitivät vertaisryhmätoimintaa hyvänä keinona edistää työllistymistä. Keskustelua herättivät muun muassa osallistujien saaminen mukaan toimintaan, työvoimatoimistojen palvelut eri maissa, ammattiliittojen rooli maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa sekä työelämäohjaajille myönnetyt osaamismerkit. Osaamismerkit olivat kumppaneillemme uusi asia, ja niiden käyttöönotto kiinnosti keinona tehdä osaamista näkyväksi.
Vertaisryhmätoiminta valmentaa ja tukee tiellä kohti työelämää
Tutustuimme myös vertaisryhmätoimintaan Silta-Valmennusyhdistyksessä, joka järjestää monialaista kuntouttavaa työpajatoimintaa työttömille työnhakijoille Tampereella. Työpajojen ammattivertaisryhmissä on keskitytty tiettyjen ammattialojen sanastoon sekä työnhaku- ja koulutusmahdollisuuksiin.
Tapasimme kaksi ryhmiin osallistunutta työnhakijaa, jotka kertoivat oppineensa paljon uutta työnhausta, työkulttuurista, ammattiliiton jäsenyydestä ja suomen kielestä. Heille oli suomalaisessa työkulttuurissa uutta muun muassa se, että moni suomalainen on tarkka omasta yksityisyydestään. Esimerkiksi palkasta harvoin puhutaan avoimesti.
Sillan ammatillisten valmentajien mukaan toiminnassa on tärkeää lähteä liikkeelle osallistujan aktivoinnista, rutiineista ja käytännönläheisestä käsillä tekemisestä, jotta itseluottamus ja taidot vähitellen kasvavat. Alussa kartoitetaan, millaisia taitoja osallistujilla on ja mitä hyötyä niistä voisi olla myös työelämässä. Oman osaamisen hahmottaminen ja kuvaaminen on monille vaikeaa tai tuntuu vieraalta.
Yhteistyö työllistymisvalmiuksien edistämiseksi jatkuu
Moni kansainvälisen seminaarin osallistujista koki tilaisuuden vahvistaneen käsitystä siitä, että kumppaniorganisaatioissa tehtävä maahanmuuttajatyö on tärkeää. Hyvä ilmapiiri ja kollektiivisen ammatillisen identiteetin kehittyminen vahvistivat sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön ja edistivät toisilta oppimista.
Yhteistyö jatkuu helmikuussa Brysselissä, jossa kokoamme menetelmäopasta parhaista työllistävistä ja voimaannuttavista käytännöistä ja tutustumme belgialaisen kumppanimme hanketoimintaan. Menetelmäopas julkaistaan syksyllä 2020.
Seminaari oli osa Empowering Migrants for Employment -ESR-hanketta, jossa edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja voimaantumista jakamalla hyviä käytäntöjä eurooppalaisessa yhteistyössä. TSL toimii hankkeen koordinaattorina, ja Suomesta osatoteuttajina ovat mukana Helsingin aikuisoppilaitos, Silta-Valmennusyhdistys, Tampereen aikuiskoulutuskeskus sekä Tampereen yliopisto. Kansainväliset kumppanit ovat EVA-järjestö Brysselistä sekä ABF ja Piteån kunta Ruotsista.
Lue lisää:
Aikamerkki: Maahanmuuttajanaisten osaaminen näkyviin
EME-blogi: Sweden and Finland, so similar but yet so different? (ruotsalaisen kumppanimme kokemuksia seminaarista)
TSL-blogi: Tutustumassa maahanmuuttajia voimaannuttavaan ja työllistävään toimintaan Pohjois-Ruotsissa
TSL-blogi: Miksi maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on kaikkein heikoin?
Ote työhön -hanke