Koulutuksen tasa-arvo vaikuttaa koko yhteiskunnan tasa-arvoon
Ensi silmäyksellä saattaisi vaikuttaa siltä, että sivistyksellinen tasa-arvo on Suomessa saavutettu, mutta valittavasti tässä riittää sivistysliikkeelle vielä töitä, kirjoittaa Katri Söder Näkökulmassa.
Koulutus ei jakaudu Suomessa tasa-arvoisesti, vaan se periytyy vahvasti: maisterin lapsesta tulee edelleenkin todennäköisemmin maisteri, duunarin lapsesta tulee duunari. Toki liikkuvuutta tapahtuu, molempiin suuntiin, mutta koulutuksen periytyvyys on useissa tutkimuksissa todettu hyvin vahvaksi.
Sivistysliikkeessä ajattelemme usein, että aikuiskoulutus ja viimeistään vapaa sivistystyö jotenkin automaattisesti korjaavat tätä epätasa-arvon ongelmaa. Että me olemme jonkinlainen ”toinen mahdollisuus” niille, jotka eivät nuorena kouluttautuneet korkeasti. Tutkimusten mukaan tämä ei kuitenkaan ole totta. Todellisuudessa aikuiskoulutuskin jakautuu epätasa-arvoisesti, ja vain vahvistaa niitä valintoja, joita nuorena on tehty. Korkeasti koulutetuista noin 70 prosenttia osallistuu aikuiskoulutukseen, perusasteen varassa olevista noin 30 prosenttia.
Myös perustaidot jakautuvat epätasa-arvoisesti, ja niidenkin osaaminen periytyy. Osaamisen puutteet kasautuvat ikääntyneiden ja muualta Suomeen muuttaneiden lisäksi vähän kouluttautuneille sekä niille, joiden vanhemmilla on vain vähän koulutusta. Sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävästi, erityisesti lukutaidon osalta; sekä oma, että vanhempien koulutustaso tuo osaamiseen merkittävän eron.
Miksi tällä on merkitystä? Tutkimusten perusteella tiedämme, että ne, joiden perustaidot ovat heikoimmat, uskovat vähiten omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa yhteiskunnassa, osallistuvat vähemmän vapaaehtoistyöhön ja vaikuttamiseen sekä luottavat vähemmän toisiin ihmisiin. Lisäksi heidän terveytensä on heikompi kuin niiden, joiden perustaidot ovat vahvemmat.
Perustaitojen osaaminen vaikuttaa paitsi ihmisen hyvinvointiin ja asemaan työmarkkinoilla, myös siihen, millainen yhteiskunta meillä on ja ketkä sitä ovat mukana rakentamassa.
Tästä syystä koulutukseen osallistuminen on tehtävä mahdolliseksi myös niille, joilla on heikot perustaidot tai matala pohjakoulutus. Lisäksi osallistuminen on turvattava aliedustetuille ryhmille, ja työttömien on voitava osallistua koulutukseen sekä osaamisensa kehittämiseen ilman pelkoa etuuksiensa menettämisestä. Näiden ihmisten tavoittamiseksi on oppilaitoksille kohdistettava riittävä rahoitus hakevaan toimintaan.
Koulutuksen tasa-arvo vaikuttaa koko yhteiskunnan tasa-arvoon, ja siksi me emme saa luovuttaa sen osalta.
Katri Söder
TSL:n pääsihteeri
Artikkeli Koulutuksen tasa-arvo vaikuttaa koko yhteiskunnan tasa-arvoon julkaistiin ensimmäisen kerran Aikamerkki.org.