Mahdollisuus kehittymiseen kuuluu kaikille

Olemme tottuneet Suomessa siihen, että naisilla on vahva rooli työelämässä, joten kotiin jäävät maahanmuuttajaäidit erottuvat joukosta. Myös heillä on kuitenkin sellaista osaamista, jota yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan, ja yhtäläinen oikeus henkilökohtaiseen kehittymiseen.  

Samaan aikaan on syytä muistaa, että kaikille naisille siirtyminen kotoa perinteiseen työelämään ei ole itsestäänselvyys. He tekevät jo arvokasta työtä esimerkiksi lapsia kasvattaessaan, vaikka yhteiskuntamme ei ainakaan vielä tunnusta sitä palkkatyön veroiseksi panostukseksi. Kaikille on kuitenkin tärkeää kertoa, millaisia mahdollisuuksia Suomessa on.  

Naisten ryhmätoiminta perustuu kunnioitukseen ja vertaistukeen 

Vierailin helmikuussa TSL:n kumppaniorganisaatioiden kanssa Brysselissä  tutustumassa maahanmuuttajia voimaannuttavaan ja heidän työllistymistään edistävään toimintaan. Suuren vaikutuksen teki Groep INTROn Vrouwenwerking-projekti, jossa alle 30-vuotiaat maahanmuuttajanaiset pääsevät itse aktiivisesti tekemään ja osallistumaan. 

Ryhmäläiset osallistuvat esimerkiksi hyvinvointia ja työnhakua käsitteleville oppitunneille ja opettelevat käytännönläheisesti uusia taitoja. Haasteena on yhteisen kielen löytäminen: naiset puhuvat äidinkielenään esimerkiksi turkkia, kurdia, arabiaa, berberikieliä ja espanjaa. 

Osallistujat kertoivat, että ryhmän toiminta perustuu kunnioitukseen toisia kohtaan, vaikka tullaan erilaisista taustoista. Keskeistä on mahdollisuus tehdä omaan tahtiin vailla paineita nopeasta edistymisestä. Yhdessä tehdessä opitaan jatkuvasti myös toisilta, ja muiden tuella itseluottamus ja rohkeus kasvavat vähitellen. Lapset saavat tulla mukaan ryhmän toimintaan, ja tällaisia matalan kynnyksen vaihtoehtoja Suomessakin voisi olla tarjolla enemmän. 

Ryhmä on kuin toinen perhe ja myös turvallinen yhteisö. Ryhmään aiemmin osallistuneet naiset ovat aina tervetulleita vierailulle, ja näin pienestä ryhmästä voikin lopulta kasvaa suuri yhteisö. Vertaistukea saa esimerkiksi lastenhoitoon ja Brysselissä asumiseen liittyvissä haasteissa. Yhdessäolo vähentää myös stressiä, ja haasteisiin löydetään yhdessä ratkaisuja.  Ryhmään osallistuessaan naiset pääsevät alkuun oman, kodin piiristä itsenäisen elämän rakentamisessa. 

Kotoa saatu tuki vaikuttaa osallistumismahdollisuuksiin 

On luonnollista, että lähtömaassa omaksutut roolit ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat ihmisten toimintaan suuresti. Monessa perheessä miehellä on paljon vaikutusvaltaa, joten ryhmätoimintaan osallistumisen hyöty täytyy konkreettisesti perustella myös miehelle. Vakuuttamiseen voi kuitenkin mennä aikaa, ja se on syytä toteuttaa suunnitelmallisesti. Maahanmuuttajataustaiset ohjaajat ovat tässä tärkeässä roolissa, koska he saattavat meitä länsimaalaisia paremmin ymmärtää, mitkä asiat mietityttävät. Pariskunnan voi esimerkiksi kutsua yhdessä tutustumaan toimintaan.  

Ryhmän naiset korostivat, että he voivat olla parempia ja onnellisempia vaimoja ja äitejä, kun he voivat myös henkilökohtaisessa elämässään kehittyä. Tämän mahdollisuuden tulee kuulua kaikille, ja siksi Suomessakin olisi hyvä pohtia vielä tarkemmin, miten sekä maahanmuuttajanaiset että -miehet saadaan mukaan toimintaan ja miten esimerkiksi tasa-arvosta kerrotaan siten, että edistetään jokaisen oikeutta osallistua ja kehittää itseään. 

Meidän länsimaalaisten käsitykset maahanmuuttajista ja ratkaisuehdotukset haasteisiin ovat oman taustamme värittämiä ja kaipaisivat välillä ravistelua. Suomessakin on paljon askelia otettavana kohti osallistavampaa, maahanmuuttajien omia ideoita ja näkemyksiä huomioivaa yhteiskuntaa. 

Osallisuuden mahdollistaminen tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteen 

Ryhmään on osallistunut naisia, jotka ovat aluksi olleet ujoja, vaitonaisia ja jopa masentuneita, koska he ovat tulleet Belgiaan avioliiton myötä ja jättäneet samalla oman perheensä lähtömaahan. Yksinäisyys on aluksi tuntunut musertavalta.  

Kun näkee tyytyväisinä hymyilevät naiset, on selvää, että mahdollisuus osallistua ja kehittää itseään antaa jotakin sellaista, jonka merkitystä ei voi mitata rahassa. Osallistuminen ryhmään on useimmille äärimmäisen voimaannuttava kokemus ja osalle myös polku työelämään. Esimerkiksi ryhmän osallistujia on myöhemmin palkattu ryhmän ohjaajiksi. Osallisuuden mahdollistaminen tulisikin nähdä tärkeänä ponnahduslautana tulevaisuuteen, ja siksi erityyppisiä päivä- ja harrastustoiminnan muotoja tulisi kehittää ja niille tulisi saada pysyvä rahoitus. 


Seminaari Brysselissä oli osa Empowering Migrants for Employment -ESR-hanketta, jossa edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja voimaantumista jakamalla hyviä käytäntöjä eurooppalaisessa yhteistyössä. TSL toimii hankkeen koordinaattorina, ja Suomesta osatoteuttajina ovat mukana Helsingin aikuisopisto, Silta-Valmennusyhdistys, Tampereen aikuiskoulutuskeskus sekä Tampereen yliopisto. Kansainväliset kumppanit ovat EVA-järjestö Brysselistä sekä ABF ja Piteån kunta Ruotsista. 

Lue lisää: 

Aikamerkki: Maahanmuuttajanaisten osaaminen näkyviin
TSL-blogi: Miksi maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on kaikkein heikoin?
EME-hanke (teksti englanniksi)
Groep INTRO (teksti hollanniksi)