Osaaminen kuuluu kaikille – TSL:n vaalitavoitteet eduskuntavaaleissa 2023

Demokraattinen ja toimiva yhteiskunta tarvitsee osaavia ihmisiä. Ei riitä, että osaamista on vain harvoilla ja valituilla, vaan osaamisen tulee jakautua tasa-arvoisesti. Jos näin ei ole, meillä ei ole oikeudenmukaista, kaikille kuuluvaa yhteiskuntaa.

Vapaa sivistystyö tavoittaa niitäkin ihmisiä, joiden tavoittaminen on haastavaa. Vapaan sivistystyön toiminnan turvaaminen onkin tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Vaalitavoitteissaan TSL ehdottaa muutamia tapoja, joilla osaamisen tasa-arvoista jakautumista on mahdollista edistää.

TSL:n vaalitavoitteet eduskuntavaaleissa 2023 

  • Vapaalle sivistystyölle ennakoitava, riittävä ja kestävä rahoitus
  • Jatkuvan oppimisen mahdollisuus kaikille
  • Jatkuvalle oppimiselle resurssit turvaava lainsäädäntö
  • Kaikki osaaminen näkyväksi – osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle rakenteet

Lataa TSL:n vaalitavoitteet eduskuntavaaleissa 2023 (pdf)
 

Vapaalle sivistystyölle ennakoitava, riittävä ja kestävä rahoitus

Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellinen vakaus on tärkeää, jotta koulutus voidaan joka tilanteessa järjestää laadukkaasti. Siksi rahoituksen on myös oltava ennakoitavissa.

Esimerkiksi perustaitojen koulutukseen on nyt saatu kiitettävästi rahoitusta, mutta yksittäinen hanke kerrallaan, ilman tietoa rahoituksen jatkuvuudesta. Rahoituksen on oltava paitsi riittävää, myös pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.

Erilliset määrärahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät mahdollista systemaattista kehitystyötä. Ne eivät myöskään tuota sellaista järjestelmällistä koulutustarjontaa, joka osallistujien on helppo hahmottaa ja hyödyntää. 

Jatkuvan oppimisen rakenteiden luomiseen tehdyt panostukset ovat merkittäviä, mutta suhteessa koko koulutusjärjestelmän rahoituksen kokonaisuuteen tai työikäisen väestön osaamisen kehittämisen tarpeisiin ne eivät riitä, vaan rahoitusta on lisättävä.
 

Jatkuvan oppimisen mahdollisuus kaikille

Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi elämän. Osaamisen kehittäminen tukee työssä pysymistä ja mahdollistaa uralla etenemisen sekä tarvittaessa uuden työpaikan löytämisen.

Koulutukseen osallistuminen on tehtävä mahdolliseksi myös niille, joilla on heikot perustaidot tai matala pohjakoulutus. Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osalta on varmistettava edellytykset osallistumiseen. Lisäksi työttömien on voitava osallistua koulutukseen ja osaamisensa kehittämiseen ilman pelkoa etuuksien menettämisestä.

Aliedustetut ryhmät ja hakeva toiminta

Erityisesti ne aikuiset, joilla on heikot perustaidot, jäävät helposti vaille oppimismahdollisuuksia. Heidän tavoittamisekseen tarvitaan hakevaa toimintaa. Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien ja heikkojen perustaitojen varassa olevien hakevaan toimintaan on kohdistettava riittävä rahoitus oppilaitoksille. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ketteriä tavoittamaan ja kouluttamaan aliedustettuja ryhmiä, kunhan rahoitus sen mahdollistaa. 
 

Jatkuvalle oppimiselle resurssit turvaava lainsäädäntö

Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen on turvattava laatimalla jatkuvan oppimisen laki. Lailla voidaan turvata kaikille työikäisille suomalaisille oikeus osaamisensa kehittämiseen, mikä edistäisi koulutuksellista tasa-arvoa. Laki mahdollistaisi jatkuvalle oppimiselle riittävän ja ennakoitavissa olevan rahoituksen sekä myös hakevan toiminnan. 
 

Kaikki osaaminen näkyväksi – osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle rakenteet

Olemassa oleva, työelämässä ja muussa elämässä kertynyt osaaminen on tehtävä näkyväksi. Myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa hankitun osaamisen tunnustamista on edelleen kehitettävä.

Kansallista tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehystä tulee laajentaa vapaan sivistystyön koulutukseen. Tämä helpottaisi (vapaan sivistystyön koulutuksessa hankitun) osaamisen hyväksymistä tutkintoon johtavan koulutuksen osaksi. Samalla se nopeuttaisi ja helpottaisi opintopolkuja ja osaamisen tunnustamista. 

Viitekehystä tulee laajentaa siten, että se aidosti mahdollistaa myös vapaan sivistystyön koulutusten mukanaolon. Laajentamisen kriteereitä on mietittävä yhdessä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa, jotta toimiva ratkaisu löydetään. 

Osaamismerkit Koskeen

Työelämässä hankittua osaamista tunnustetaan jo nyt erilaisilla digitaalisilla osaamismerkeillä. Merkkien vieminen Valtakunnalliseen opinto- ja tutkintorekisteriin eli Koskeen helpottaisi osaamisen tunnustamista entisestään.  Näin myös varmistettaisiin, että osaamismerkkien käyttö ei ole pelkästään jonkin kaupallisen toimijan ylläpitämän järjestelmän varassa, kuten tällä hetkellä. Kaiken osaamisesta kertovan tiedon kertyminen yhteen järjestelmään helpottaisi osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja kehittämistä.
 

Nostokuva: kuvaaja Hanne Salonen / Eduskunta