Perheen rooli maahan muuttaneen työllistymisessä

Mikä rooli perheellä on maahan muuttaneiden miesten työllistymisessä ja voiko siihen vaikuttaa? Komeetta-hankkeessa edistetään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajataustaisten miesten työllistymistä. Hankkeessa kehitetään vertaisryhmätoimintaa ja erilaisia mentorointimalleja. 

Hankkeessa pilotoitavalla perhementoroinnilla edistetään lisäksi kaksisuuntaista kotoutumista.

– Käytännössä perhementorointia on toteutettu tuomalla perheen roolia teemallisesti mukaan hankkeen keskeisiin toimintoihin, kuten maahan muuttaneista koostuviin vertaisryhmiin ja mentorikoulutukseen, hankepäällikkö Katri Mäkinen kertoo.  

Avoin keskustelu perheen roolista lisää ymmärrystä

Yleisellä tasolla mielletään helposti, että maahan muuttaneiden työllistymistä vaikeuttaa tarvittavan osaamisen puute ja kulttuuritausta, mutta perheen merkitystä ei usein huomioida työllistymisessä. Komeetta-hankkeessa perheteema on mukana työllistymistä edistävän toimintamallin, kuten perhementoroinnin kehittämisessä.

Perhementoroinnissa perheen osallistuminen prosessiin ja sen tukeminen vahvistaa maahan muuttaneen miehen työllistymisvalmiuksia. Suomalaistaustaisten mentorien ja maahan muuttaneiden yhteiset keskustelut ovat innostaneet ihmisiä kertomaan omista perheistään. Ajatustenvaihto on rakentanut uudenlaista ymmärrystä esimerkiksi perheen sisäisistä rooleista. 

– Perhe ei ole noussut keskusteluissa yksilön työllistymistä tai opiskelua määritteleväksi tekijäksi, vaan näkemykset vaihtelivat, koulutussuunnittelija Marja Koskela sanoo.

Kokemusten jakaminen työn ja perheen kulttuurisista merkityksistä on laajentanut ymmärrystä perheen erilaisista merkityksistä.
 

Yleistykset johtavat harhaan

Komeetan ammattilaisten kulttuurisensitiivinen työote tuli tarpeen myös maahan muuttaneiden ja suomalaisten mentorien yhteisten keskustelujen eteenpäin viemisessä.  

– Kouluttajalla tulee olla kaikki tuntoaistit valppaana, ettei keskustelu kapene siihen, että osapuolet arvottaisivat omia kulttuureitaan toista paremmaksi ja etteivät suomalaiset opeta, että meidän tapamme on ainoa oikea, Koskela toteaa havainnoistaan yhteisessä keskustelussa.

Yhteisissä keskusteluissa kulttuuritaustan korostamisen sijaan on olennaista luoda sellainen ilmapiiri, että perheistä vaihdetaan avoimesti ajatuksia.  

– Usein oletetaan, että esimerkiksi Lähi-idästä tulevilla yhteisön tai perheen merkitys on valtava yksilön päätöksenteossa verrattuna länsimaiseen yksilön vapautta korostavaan ideaaliin. Asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen – perheen roolin merkitys yksilön päätöksiin omasta elämästään voi vaihdella esimerkiksi iän, sukupuolen ja kotoutumisajan mukaan. Merkitystä on myös sillä, onko maahan muuttaneen perhe Suomessa vai ei. 
 

Perheet mukaan toimintaan 

Komeetta järjestää 15. joulukuuta toiminnallisen iltapäivän, johon on kutsuttu mentoreita ja maahan muuttaneita perheineen. Toimintarastien kautta käsitellään hankkeen ydinteemoja: kulttuurisensitiivisyyttä ja suomalaista työelämää.

Perheen roolin liittyvää ymmärrystä syvennetään myös Kulttuurienvälistä osaamista -verkkokoulutuksissa, jotka on suunnattu maahan muuttaneiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Koulutukset jatkuvat keväällä 2023.

 

Lisätietoja
Marja Koskela
koulutussuunnittelija, Työväen Sivistysliitto
p. 040 551 2909, marja.koskela@tsl.fi

Katri Mäkinen
hankepäällikkö Komeetta-hanke, Silta-Valmennusyhdistys
p. 050 411 6862, katri.makinen@siltavalmennus.fi 

Komeetta – kulttuurisesti osallistavaa mentorointia työelämään
Komeetta-hankkeessa edistetään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, erityisesti miesten työllistymistä. Hankkeessa kehitetään vertaistukitoimintaa ja kokeillaan, arvioidaan sekä kehitetään erilaisia mentorointimalleja maahanmuuttajien työllistymisen tueksi. Hankkeessa järjestetään lisäksi koulutusta maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa työskenteleville ammattilaisille. 

Hankkeen päätoteuttaja on Silta-Valmennusyhdistys ja osatoteuttajia ovat TSL, Live ja Tampereen yliopisto. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama yhteishanke on käynnissä 1.3.2021–31.7.2023.