Ruusuklubi tuo politiikan kapakkaan

Ovatko poliittiset tapahtumat aina tylsää pönötystä? Tampereella ne eivät sitä ainakaan ole. Ruusuklubi on tuonut tänä syksynä tamperelaisiin pubeihin nimekkäitä poliitikkoja eri puolueista.

Marraskuisena keskiviikkoiltana Tampereen Kauppakadulla sijaitsevaan Kahdet Kasvot -kievariin on kokoontunut viitisentoista ihmistä. He ovat tulleet seuraamaan keskustan kansanedustaja Jouni Ovaskan ajatuksia punamultayhteistyön tulevaisuudesta. Kyseessä ei silti ole keskustan vaalitapahtuma vaan tamperelaisten demareiden järjestämä Ruusuklubi.

Jouni Ovaskan mukaan ihmisiä kiinnostaa punamullan historia mutta myös sen tulevaisuus.
Kuva: Stefan Smirnov

Tapahtuman Facebook-sivulta selviää, että Ruusuklubissa käydään keskustelua populismin nousun muodostamasta uhasta demokratialle ja edistykselle. Ruusuklubi edustaa sosiaalidemokratiaa eli radikaalia rakkautta ja kansanvallan, demokratian sekä yhteisvapauden lisäämistä ja monipuolistamista.

Tapahtuman järjestäjä Stefan Smirnov toimii Hervannan Demareiden varapuheenjohtajana. Hänen mukaansa radikaali rakkaus perustuu sosiaalidemokratian perusarvoihin. Jokaisessa ihmisessä on potentiaalia, joka velvoittaa meidät kantamaan vastuuta toisistamme.

Yhteisvapauden hän määrittelee vapaudeksi tuottaa itse oman elämämme ehdot. Se on sitä, että meille valmiina tarjottujen vaihtoehtojen sijaan luodaan paremmat puitteet ja vaihtoehdot. Smirnovin mukaan Suomessa ammattiyhdistykset ja osuuskunnat ovat tässä avainasemassa.

Syyskuussa Ruusuklubilla esiintynyt Ilkka Veiström puhui hyötykasvien istuttamisesta kaupunkien omistamille alueille. Tämä on Smirnovin mukaan myös oiva esimerkki yhteisvapaudesta.

Ruusuklubit pyörivät nyt ensimmäistä syksyään. Aivan ensimmäinen esiintyjä elokuussa oli SDP:n oma kansanedustaja Ilmari Nurminen. Sillä kertaa tapahtuma järjestettiin Hervannan Varjobaarissa. Vasemmistoliitoa edustavan kaupunginvaltuutetun Noora Tapion piti myös esiintyä lokakuussa Varjobaarissa, mutta hän perui tulemisensa.

Smirnovin mukaan Ruusuklubien syksyn teema on ollut yhteistyön rakentaminen Suomen nykyisten hallituspuolueiden välille. Hän näkee nykyiset hallituspuolueet luonnollisina kumppaneina toisilleen.

‒ RKP tuskin menisi hallitukseen perussuomalaisten kanssa, mutta keskusta sen sijaan voisi valita toisinkin. Siksi on tärkeää rakentaa uudenlaista punamultayhteistyötä.

UUSI PUNAMULTA

Ruusuklubin yleisössä istuu paljon demareita, mutta kaikki eivät ole puolueen jäseniä. Jouni Ovaska on tullut puhumaan punamullan tulevaisuuden rakentamisesta. Heti alussa hän tuo esiin olleensa ensimmäisiä, jotka halusivat vuoden 2019 vaalitappiosta huolimatta viedä keskustan hallitukseen. Se lienee yleisölle mieluisaa kuultavaa.

Alustuksen painopiste on enemmän uuden punamullan muodostamisessa kuin sen sisällössä. On kuitenkin selvää, että jo kaupungistumisen ja maan elinkeinorakenteen muuttumisen takia tämän päivän punamulta ei voi olla samanlaista kuin Kalevi Sorsan hallituksissa 1970- ja 1980-luvuilla.

Ovaska sanoo, että uusi yhteistyö on alkanut sujua hallitustaipaleen edetessä, vaikka alku ei missään nimessä ollut helppo. SDP:llä ja keskustalla oli kahdenkeskiset välinsä selvitettävinä, ja oppositiosta hyökättiin erityisen rankasti keskustaa kohtaan.

‒ Vanhat kumppanit oikeistosta halusivat leimata keskustan vasemmiston apupuolueeksi. Se ei pidä paikkaansa, sillä keskusta sai paljon aloitteita läpi hallitusohjelmaan.

Stefan Smirnovin mukaan punamullan orastava uusi yhteistyö herättää ärtymystä oppositiossa edelleen. Hän kertoo, että tapahtuman Facebook-sivu keräsi erittäin paljon negatiivisia kommentteja poliittisen kentän oikealta laidalta.

Vaikka monet saattavat pitää keskustaa nykyisen hallituksen hankalimpana jäsenenä, ei se ainakaan Ovaskan mukaan pidä paikkaansa.

‒ Vihreissä ja vasemmistossa ollaan huolissaan, koska Sanna Marinin suosio tuo kannattajia demareille varsinkin näistä puolueista.

Ovaska lienee oikeassa sanoessaan, että tällä hetkellä SDP:n kannatusvaihtelu tapahtuu hallituksen sisällä, kun taas keskusta kilpailee kannatuksesta oppositiopuolueiden kanssa. Hän uskookin, että tulevissa kuntavaaleissa käydään kovaa kilpailua keskustan ja perussuomalaisten välillä.

YLIOPISTOKAUPUNKEJA JA KYLÄKUPPILOITA

Puolueet ovat alkaneet järjestää ruohonjuuritason toimintaa kapakoissa vasta viimeisten vuosikymmenten aikana. Ehkä se johtuu raittiustoiminnasta, joka on osa sekä vasemmisto- että oikeistopuolueiden historiaa. Raittiusliike oli toki vahvimmillaan 1900-luvun alkupuolella, mutta sen vaikutukset ovat kantaneet kauas.

Kapakkapolitiikka on pääasiassa yliopistokaupunkien juttu, ja varsinkin yhteiskuntatieteellinen koulutus kaupungissa on hyvä tae konseptien menestymiselle. Tapahtumissa käy silti kaikenlaista väkeä.

Esimerkiksi Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto, Jyväskylän seudun Sivistystyö ry ja Keski-Suomen Vasemmistonuoret järjestävät paikallisessa baari Vakiopaineessa Syvältä-luentoja. Niitä on järjestetty jo vuosien ajan.

Demareissa kapakkapolitiikan tarpeeseen on herätty erityisesti Tampereella. Ruusuklubin lisäksi nimittäin Tampereen demarinuoret ja -opiskelijat ovat jo joitakin vuosia järjestäneet kaupungissa Beer & Politics -tilaisuuksia.

Takavuosina ei-parlamentaariset ryhmät järjestivät ravintelivalistusiltamia muutamissa opiskelijakaupungeissa. Tilaisuuksia oli viikon tai kahden välein, ja ne jatkuivat koko lukuvuoden. Jokaisessa iltamassa oli alustaja, joka puhui hyvin tuntemastaan poliittisesta aiheesta. Konsepti oli siis hyvin samankaltainen kuin Ruusuklubissa.

Anniskeluravintola ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto, eikä tilaisuuden tarvitse aina olla kaupungissa. Opetusministeri Li Andersson twiittasi maaliskuussa 2020 Simpeleen Nesteeltä kuvan, jossa hän osallistui Esson baari -nimiseen opintopiiriin. Sillä kertaa aiheena oli oppivelvollisuuden laajentaminen ja väestökehityksen vaikutukset kouluverkkoon.

Opintopiiriä järjestää Simpelejärven opisto. Nettisivujen mukaan opisto haluaa oppimisen lisäksi edistää ja elävöittää kansanperinteeksi muodostuneita kuppiloiden nurkkapöytiä, joissa paikalliset puivat päivänpolitiikkaa.

KAPAKKA ON HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ

Kapakkaa ja huoltoasemaa yhdistää se, että molempien pöydissä keskustelu eksyy ajoittain politiikkaan. Voisi siis ajatella, että ne ovat mitä luontevimpia paikkoja järjestetyillekin keskusteluille.

Yksi Ruusuklubin osallistujista on Rudyksi esittäytyvä kirjallisuustieteen opiskelija. Hän on samaa mieltä tapahtumapaikan hyödyistä.

Rudylle jäi Ruusuklubista hyvä vaikutelma. Erityisesti hän piti siitä, että yleisö kävi aktiivisesti dialogia Ovaskan kanssa. Kuva: V-P Leinonen

‒ Pubiin tullaan muutenkin juttelemaan, ja joskus puhutaan politiikastakin. Tämänkaltainen raamitetumpikin keskustelu sopii mainiosti tänne.

Myöskään alkoholianniskelu ei ole ongelma Rudylle. Hänen mielestään kapakka on mitä mainion paikka, sillä satunnaiset asiakkaat saattavat huomata tilaisuuden ja kiinnostua siitä ennalta arvaamatta.

Rudyn mielestä huonommista asemista tuleville nuorille on saatava lisää mahdollisuuksia osallistua poliittiseen keskusteluun. Hän uskoo, että tapahtuman järjestäminen pubissa madaltaa merkittävästi osallistumiskynnystä.

Ruusuklubille ystävän houkuttelemana saapunut Sari Helenius ei myöskään moiti järjestämispaikkaa. Hän olisi kuitenkin lähtenyt kuuntelemaan Ovaskaa muunkinlaiseen paikkaan. Tärkeintä Heleniukselle on hyvät kulkuyhteydet kotoa tapahtumapaikalle.

Heleniusta kiinnostaa erityisesti ajankohtaiset aiheet. Hän sanoo osallistuvansa tulevaisuudessakin, jos aiheet ovat mielenkiintoisia. Politiikan filosofinen tai teoreettinen puoli häntä ei niinkään kiinnosta. Rudy sen sijaan sanoo tulevansa Ruusuklubille jatkossakin, jos opiskeluaikataulu antaa periksi.

KUNTAVAALEJA KOHTI DEMARIVOIMIN

Smirnovin mukaan tarkoitus on jatkaa tapahtumapaikan vuorottelua Tampereen keskustan ja Hervannan välillä. Suunnitelmissa on, että Ruusuklubit jatkuvat ainakin vuoden 2021 loppuun asti, mutta sen paremmin kevään kuin syksynkään alustajia ei ole vielä lyöty lukkoon.

Smirnovin mukaan varmaa on kuitenkin se, että kuntavaaleihin asti Ruusuklubit jatkuvat demarivoimin. Tulevan talven ohjelma on jo tiedossa. Varjobaarissa puhuu tammikuussa kansanedustaja Pia Viitanen ja helmikuussa kaupunginvaltuutettu Inna Rokosa.

Smirnov toivoo, että demarit järjestäisivät Ruusuklubin kaltaista toimintaa muissakin kaupungeissa. Neuvoksi hän antaa, että esiintyjiä kutsuttaessa on ensin otettava huomioon valtakunnallinen tilanne politiikassa. Sen jälkeen pitää myös miettiä alueellista ja paikallista tasoa.

‒ Emme voineet esimerkiksi kutsua RKP:lta puhujaa tänne, koska heidän ainoa valtuutettunsa Tampereella on asemoinut itsensä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien puolelle. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla tilanne saattaa olla aivan erilainen, Smirnov täsmentää.

Hänen mukaansa kritiikkiin tulee osata varautua joka taholta – myös omasta puolueesta. Lähestyvien kuntavaalien takia Ruusuklubeilla puhuu keväällä vain demareita. Smirnov kertoo haluavansa näin rauhoittaa kotikentän, mutta pohtii samalla mahdollisuuksia palata yhteisrintaman rakentamiseen viimeistään ensi syksynä.

Smirnovia harmittaa, että sillanrakentajan työ on ajoittain epäkiitollista, kun kaikki haluavat osoitella vain toistensa vikoja. Silti hän näkee Ruusuklubin kaltaisen toiminnan suorastaan välttämättömäksi.

Matti Mantila