Sakari Kiurun muistolle
Työväen Sivistysliiton entinen opintosihteeri ja pitkäaikainen puheenjohtaja Sakari Kiuru menehtyi 11.11.2022. Hän oli 96-vuotias.
Sakari Kiuru eli pitkän ja aktiivisen elämän. Hän seurasi tarkkaan maailmanmenoa ja halusi keskustella seikkaperäisesti uusista ilmiöistä. Erityisen läheisiä teemoja olivat demokratia, kansainvälisyys, journalismi ja kansansivistys.
Sakari Kiuru aloitti TSL:n opintosihteerinä keväällä 1951. Pian hänestä tuli liiton keskeinen kansainvälinen vaikuttaja, missä etenkin osallistuminen yhteistyöhön muiden pohjoismaisten työväen sivistysjärjestöjen kanssa oli tärkeää. Pohjoismaisessa kesäkoulussa hän myös tapasi tulevan elämänkumppaninsa, norjalaisen Reidunn Bergerin.
Syyskuussa 1956 Sakari siirtyi vasta perustetun SAK:n Pohjolan opiston rehtoriksi, minkä jälkeen hän aloitti vuonna 1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton, KK:n valistusosaston päällikkönä. Paluu Helsinkiin tiesi uutta suhdetta TSL:oon, nyt hallinnon puolella. Sakarista tuli TSL:n liittotoimikunnan jäsen 1962 ja runsaat kolme vuotta myöhemmin liiton puheenjohtaja.
Sakari Kiuru johti liittoa vuosina 1966–1979. Tuona aikana TSL:stä tuli voimakas ja näkyvä sivistysjärjestö: työntekijämäärä paisui ja liitto oli keskeinen toimija niin opinto- kuin kulttuurityössäkin. Samaan aikaan Sakarin kansainvälinen aktiivisuus näkyi YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon toiminnassa. Hän oli Suomen Unesco-toimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja 1972–1986 ja Suomen vakituinen edustaja Unescon yleiskokouksissa.
1970-luvun puolivälissä Sakari siirtyi Yleisradion palvelukseen, ensin TV 1:n johtajaksi ja sen jälkeen Yleisradion pääjohtajaksi 1980–1989. Oli aika sovittaa yhteen laaja valistustyö, kansainvälisyys ja yleisradiotoiminta.
Pääjohtajakauden jälkeen koittivat eläkepäivät, mutta Sakarista ei ollut toimettomaksi. Hän kirjoitti eläkeaikanaan 12 kirjaa, joista osa oli elämäkerrallisia, osa Yleisradioon, demokratiaan ja sivistystyöhön liittyviä. Kirjasarjan huipentuma oli 87-vuotiaan Sakarin kirjoittama Mielikuvademokratia-teos, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan. Siinä kriittinen eläkeläinen toteaa kaupallisen ideologian ja mielikuvamarkkinoinnin jylläävän journalismissa ja kansanvalistuksessa. Demokratia on alistettu henkilöityneen politiikan ihannointiin.
Mielikuvademokratia-kirjassaan Sakari Kiuru kysyi, millaisiin vastatoimiin journalistit ja kansanvalistajat aikovat ryhtyä torjuakseen pinnallistumiskehityksen ja siirtyäkseen vastuullisen journalismin ja laaja-alaisen sivistystyön toteuttamiseen. Vastauksia ei tainnut ilmaantua.
Sakari oli sarkastisen huumorin miehiä, mikä perustui laaja-alaiseen sivistykseen ja kokemukseen. Hän lainasi mielellään The Economist -lehden määritelmää hyvästä journalismista: Paljastan tekniikkani: aion liioitella ja yksinkertaistaa.
Sakari ei pitänyt pitkistä puheista. Hänen mielestään ne vain tylsistivät tilaisuuksia ja ennen kaikkea veivät tilan keskusteluilta. Kokouksissakin oli tärkeää keskustella ennen päätöksentekoa.
Sakari näytti itse esimerkkiä. Hän toteutti 2010-luvulla Itäväylän iltakoulu -tilaisuuksia, jotka perustuivat keskusteluun. Ajankohtaisia asioita ruotiviin tilaisuuksiin kutsuttiin toki pari alustajaa, mutta he saivat puhua korkeintaan viisi minuuttia. Sen jälkeen keskusteltiin.
Jorma Turunen
TSL:n pääsihteeri 1994–2011