Tarpeellisia taitoja, nyt ja tulevaisuudessa
Työ ja osaamistarpeet muuttuvat. Osaamistarpeiden ennakoinnin lisäksi tarvitaan osaamisen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä. Osaamista syntyy niin työelämässä kuin arjessa, eikä omaa osaamista aina ei edes huomaa.
Maailma ja työ muuttuvat. Pysyäkseen muutoksessa mukana ei kuitenkaan tarvitse hankkia uutta tutkintoa, sillä iso osa oppimisesta tapahtuu luonnostaan esimerkiksi työn lomassa.
– Se on ammattitaidon kerryttämistä, eikä työntekijä itse välttämättä edes ajattele, että hän on taas oppinut jotain uutta vaan pitää sitä ihan normaalina työkokemuksen karttumisena, opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta kertoo.
Työssä kertyvien taitojen lisäksi olisi tärkeää kuitenkin tunnistaa myös tulevaisuuden osaamistarpeita ja miettiä, miten oma osaaminen vastaa niihin.
– Esimerkiksi monet järjestelmät, tuotantotavat ja materiaalit kehittyvät vauhdilla ja osaaminen voi niiden muuttumisen takia vanhentua.
ENNAKOINTIA TEHDÄÄN MONELLA TASOLLA
Tulevaisuuden osaamistarpeita ja kehitysnäkymiä miettii moni taho. Opetushallitus selvittää asiaa valtakunnallisella tasolla eli ennakoi osaamis- ja koulutustarpeita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Pitkä aikaväli on kymmenestä viiteentoista vuotta, keskipitkä neljästä yhdeksään vuotta. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan ennakoi lyhyen aikavälin eli yhden-kolmen vuoden osaamis- ja koulutustarpeita.
– Myös paikallisesti tehdään paljon ennakointityötä. Maakuntien liitot organisoivat ja koordinoivat oman alueensa ennakointia yhdessä alueensa oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, ja monet työelämäjärjestöt tekevät oman alansa ennakointia, Kari Nyyssölä sanoo.
Lisäksi erilaisten kyselyiden kautta saadaan tietoa muutoksista.
– Nyt julkaistavista työpaikkailmoituksista voidaan puolestaan arvioida erilaisten osa-alueiden tärkeyttä ja sitä kautta pohtia, millaiset taidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä.
Opetusministeriö hyödyntää kerättyä ennakointitietoa, kun se määrittelee esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkoja.
– Ja kun ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteita uudistetaan eli puhutaan laadullisesta osaamistarpeiden ennakoinnista, niin myös siinä työssä hyödynnetään ennakointitietoa.
KAIKKIEN EI TARVITSE OSATA KAIKKEA
Osaamisen kehittäminen ei tarkoita, että koko ajan olisi hankittava uusia tutkintoja. Ihminen oppii uutta koko elämänsä ajan niin muodollisessa koulutuksessa, työuransa aikana kuin vapaa-ajalla.
Eri tavoin kertynyttä osaamista ei kuitenkaan aina tunnisteta. Virallisesta koulutuksesta hankituista opeista saa todistuksen, mutta järjestöissä, harrastuksissa ja arjessa karttuneet taidot jäävät helpommin huomaamatta ja huomioimatta. Omaa osaamistaan kannattaakin tarkastella kattavasti eri näkökulmista.
Mutta mistä työntekijä itse voi tietää, millaista osaamista hän tulevaisuudessa tarvitsee?
– Laajemmassa kuvassa puhutaan esimerkiksi taidoista, joiden avulla pyritään ottamaan haltuun muutosta. Sellaisia ovat esimeriksi ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky, henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä tiedon arviointitaidot. Myös digiosaaminen ja kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen ovat tärkeitä, Nyyssölä luettelee.
Nyyssölä muistuttaa, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan oman osaamisen kehittämistä voi miettiä myös toimialoittain tai ammattialakohtaisesti, jolloin omien taitojen kehittäminen liittyy tiettyyn tehtävään.
– Silloin on myös eroavuuksia, millaisia taitoja tarvitaan.
Natasha Petrell
Kuva: Opetushallitus
Artikkeli Tarpeellisia taitoja, nyt ja tulevaisuudessa julkaistiin ensimmäisen kerran Aikamerkki.org.