Yö kaupungissa – aika iltahämärästä aamun koittoon

Helsingin kaupungin yöluotsi Salla Vallius kirjoittaa Näkökulmassa, miten ja miksi yö pitäisi paremmin huomioida kaupunkisuunnittelussa.

Kun aurinko laskeutuu ja katuvalot syttyvät, herää kaupunki eloon erilaisena. Yö luo toisenlaisen todellisuuden muodostaen oman maantieteen, kulttuurin ja ekonomian. Öiseen aikaan teemme erilaisia asioita kuin päivällä, kulutamme eri tavoin ja valitsemme toisenlaiset kulkureitit. Ne liiketilat, jotka ovat päivisin pimeinä, sytyttävät valonsa. Ravintolat täyttyvätkin ihmisistä, puheensorinasta ja monenlaisista kohtaamisista. Yö on taianomainen ja mystinen hetki, jolloin kaikki on mahdollista. Tosin korona-aika on tuonut tähän poikkeutensa.

Yö on perinteisesti ollut järjestymätön, tiedostamaton, suunnittelematon ja näkymätön osa kaupunkia, mutta kuitenkin tiukan sääntelyn alainen. Yötä on pyritty hallitsemaan virkavallalla ja kieltoja asettamalla. Yötä on pitkin historian kohdeltu eri tavoin kuin päivää. Yössä pätee hiljaisuus, rullaa yölisät sekä yöaikataulut ja yövuoro kutsuu töihin kaupunkimme näkymättömät sankarit, joita ilman yhteiskuntamme ei pysyisi pystyssä. Harva miettii ammattilaisia, jotka yötyöllään mahdollistavat sen, että me ”normaalin” päivärytmin omaavat voimme nukkua, liikkua, nauttia vapaa-ajasta, puhtaista kaduista ja puistoista sekä saamme luottaa terveydenhuoltoon vuorokauden jokainen sekunti.  Yö vaikuttaa laajasti yön tuntien ulkopuolellakin, vaikka sitä harvoin ajattelee. Monet huoltotoimenpiteet tehdään öisin, jotta rattaat saadaan jälleen pyörimään, kun aamu sarastaa. Kaupunki ei nuku, vaikka itse nukkuisit.

TOIMIVA YÖ HUOMIOI RISTIRIITAISET TARPEET

Yö on luovuuden maaperää ja luovuus on menestyneiden kaupunkien rakennusainetta. Menestyneet kaupungit tarjoavat kotien, palveluiden ja turvallisuuden lisäksi mahdollisuuden inspiroitua sekä yksilöille tilaa ilmaista itseään. Yö kukoistaa monenlaisen toiminnan alustana ja sosiaalisena tilana. Yöllä on kiistämättä taloudellinen arvo, mutta kenties merkittävämpää on yön kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys. Yössä tapaamme ystäviä, tutustumme, rakastumme, kulutamme aikaa, nauramme ja luomme uusia muistoja ja ideoimme. Toisille yö on työtä ja monille ennen kaikkea aikaa palautua. Yöaika on usein vastakohta arjelle, aikaa, jolloin ihminen vapautuu arkirooleista. Yö on tila, mikä mahdollistaa sellaisten identiteettien ja vähemmistöjen olemassa olon, jotka eivät saa jalansijaa valtakulttuurissa.

Joillekin meistä yö on jokapäiväistä selviytymistaistelua. Yö piilottaa hämäräänsä ihmisryhmiä, joille perusturvallisuus ja matalan kynnyksen palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tarpeet voivat olla säänsuojaa, paikka nukkua, lämpöä, peseytymismahdollisuus tai seuraa. Toisaalta, esimerkiksi ilman öistä kotihoitoa, monet omaishoitajat jäisivät ilman yöunia, joilla kerätä voimia seuraavaan päivään. On olemassa ammattiryhmiä, jotka jalkautuvat yöhön ja auttavat hädässä, mitä suurin osa meistä ei koskaan näe. Etsivät ja jalkautuvat ammattilaisemme pitävät huolta asunnottomista sekä nuorista siinä missä HelsinkiMission Aamukorva helpottaa yksinäisyydestä kärsivien tuskaa ja mielenterveyspäivystys ottaa vastaan kellon ajasta huolimatta.

Yö tarvitsee tilaa ja suunnittelua. Yö muodostuu monimutkaisista ja toisistaan vastakkaisista tarpeista aina elämyksellisyyden nälästä riittävän unen turvaamiseen. Kaupunkisuunnittelulla onkin yön toimivuuden kannalta tärkeä rooli. On ymmärrettävää, että aktiivista yöelämää ja melusensitiivistä asumista ei voida asettaa rintarinnan ilman hyvää suunnittelua. Erilaisten ihmisten hyvinvoinnin ja moninaisen elinkeinorakenteen mahdollistamiseksi on tärkeää ymmärtää, että toisiaan vastakkaisia toimintoja kuitenkin tarvitaan. Meidän on haastettava näkemyksemme yöstä ja avattava keskustelua sen ympärillä. Monikaan ei vielä ymmärrä yötä, sen merkitystä eikä hahmota, että asennemuutosta tarvitaan kipeästi. Yössä tulisi ensisijaisesti nähdä uusia mahdollisuuksia eikä keskittyä vanhanaikaisesti haittojen ehkäisyyn.

HYVÄÄ YÖTÄ

Maailma kehittyy ja samalla myös käsitys hyvästä elämästä muuttuu. YK arvioi, että vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia maapallon väestöstä asuu kaupunkialueilla. Kaupunkien tulee siis kehittyä korkeuden, laajuuden ja syvyyden lisäksi myös ajallisessa ulottuvuudessa. Kun koko vuorokausi, yö mukaan luettuna, otetaan kokonaisvaltaisemmin näkökulmaksi kehittämistyössä, huomioidaan samalla automaattisesti laajemmin erilaisia ihmisryhmiä. Yön kehittäminen palvelee kaikenlaisia asukkaita ja matkailijoita, myös heitä, jotka eivät pääse tarpeineen esille päiväs´aikaan. Monimuotoinen yö huomioi erilaiset identiteetit ja tarpeet sekä toimii sosiaalisesti

vastuullisesti. Näin se osaltaan lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa erilaisten ihmisten elämänlaatua. Toimiva yö edistää yrittäjyyttä, hyvinvointia, osallisuutta, turvallisuutta ja ruokkii vetovoimaa.

Yö ei ole itseisarvo vaan avainasemassa on sen merkityksen ja mahdollisuuksien huomioiminen tärkeänä osana kaupunkia. Yö on luonnollinen osa elämää sekä kaupungin toimintaa, ja se vaikuttaa kaikkien elämään tavalla tai toisella.

Salla Vallius
Yöluotsi
Helsingin kaupunki

Artikkeli Yö kaupungissa – aika iltahämärästä aamun koittoon julkaistiin ensimmäisen kerran Aikamerkki.org.