Mikä on Geneve-koulu?

Ennakkotapaamisten ja –tehtävien lisäksi opiskelijat seuraavat Genevessä, Sveitsissä, kahden viikon ajan YK:n Työjärjestön ILO:n vuosittain kokoontuvaa työkonferenssia kesäkuussa. Työkonferenssin päätyttyä siirrytään neljäksi päiväksi rauhalliseen kyläympäristöön viimeistelemään ja arvioimaan projektityöt sekä kurssin kokonaisuus. Ennen Geneve-jaksoa opiskelijat kokoontuvat esikurssille Ruotsiin, Runön kurssikeskukseen lähellä Tukholmaa.

Nordenskolanin henkilöstö ja osallistujat seisovat ulkona ryhmäkuvassa ulkovaatteet päällä. Kuvassa näkyy 17 ihmistä. Henkilöt hymyilevät ja katsovat kuvaan.

Kenelle Geneve-koulu on tarkoitettu?

Koulu on avoin kaikille työelämän kansainvälistymisestä kiinnostuneille. Erityisenä kohderyhmänä ovat aktiivisesti ay-toiminnassa toimivat henkilöt. Kouluun osallistuvalta edellytetään työelämän ja ay-liikkeen tuntemusta sekä kielitaitoa (ruotsi ja englanti).

Nordenskolanin henkilöstö ja osallistujat seisovat ulkona ryhmäkuvassa ulkovaatteet päällä. Kuvassa näkyy 17 ihmistä. Henkilöt hymyilevät ja katsovat kuvaan.

Mitkä ovat Geneve-koulun tavoitteet?

Geneve-koulun tavoitteina on lisätä tietämystä työelämän kansainvälistymisestä, ILO:sta ja muista työelämää lähellä olevista kansainvälisistä järjestöistä, antaa tietoa eurooppalaisten työelämän järjestöjen tehtävistä ja globalisaatiokehityksen linjauksista, innostaa ay-toimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä edistää pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tuntemusta.

Millaisia valmiuksia osallistuminen edellyttää?

Osallistujalla on hyvä olla peruskäsitys suomalaisesta työelämästä ja ay-toiminnasta. Geneve-koulu ei ole kielikoulu, mutta aktiivinen osallistuminen edellyttää ruotsin ja englannin kielen kohtuullista hallintaa. Avoin mieli ja rohkeus ottaa selvää asioista helpottavat oppimista.

Miksi lähtisit pohjoismaiseen kouluun Genevessä?

Palkansaajilla eri Pohjoismaissa on paljon yhteistä. Yhteiskuntamallimme, kulttuurimme ja työelämämme ovat melko yhteneväisiä. Pohjoismaissa on varsin yhteneväinen käsitys hyvinvointivaltiosta. Näin siitäkin huolimatta, että kansallisia eroja malleista löytyy. Pohjoismailla on myös runsaasti annettavaa, kun keskustellaan hyvinvointimalleista. Saamme toisiltamme vaikutteita ja kehitämme yhdessä hyvinvointiamme. Siksi pohjoismainen yhteistyö on jatkossakin perusteltua ja kehittämisen arvoista.

Geneve-koululaisten kokemuksia (videot)

Työjärjestö ILO on työelämän kehittämiseen ja yhteiskunnallisten olojen parantamiseen erikoistunut YK-järjestö. Sen keskeinen tehtävä on kansainvälisten työelämän normien luominen ja valvonta. ILO perustettiin vuonna 1919. YK:n erityisjärjestönä se on toiminut vuodesta 1946. Jäseniä on tällä hetkellä 185. Suomi on ollut jäsenenä vuodesta 1920 lähtien. Lue lisää