Äänimerkki-podcast: Tuli tieto kuin valona pimeään
Jos podcastin kuuntelu ei onnistu yllä olevasta upotuksesta, voit kuunnella jakson myös Anchor-palvelussa. Podcast-jakson tekstiversio.
Kun TSL reilut satavuotta sitten perustettiin, virallinen koulutuspohja oli huomattavan pieni ja kapea: nuoret ihmiset olivat käyneet pari vuotta kiertokoulua, ehkä neljä vuotta kansakoulua.
– Mutta tiedonhalu oli ehdottomasti jäänyt. Tarvittiin lisätietoa sekä oman elämän että maailman ymmärtämiseen, kertoo historioitsija Tero Tuomisto, joka on kirjoittanut historiateoksen Työväkeä, Sivistystä, Liikettä – Satavuotias Työväen Sivistysliitto.
Koulutuspäällikkö Inari Juntumaa keskustelee historioitsija Tero Tuomiston kanssa Työväen Sivistysliiton alkutaipaleesta. Millaisessa tilanteessa ja miksi TSL perustettiin? Mitä merkitystä opintotoiminnalla oli?
Tuomisto muistuttaa, ettei kyse ollut pelkästään tietojen pänttäämisestä, matematiikan taidoista tai historian vuosiluvuista.
– Tarvittiin sydämen sivistystä.
Opintokerholaisten tunnelmia kuvaa runo, jonka on kirjoittanut ruotsalainen Kerstin Hedin ja hieman mukaillen suomentanut kirjailija Arvo Salo.
“Ei kenties tietämys syvällisin siinä syntynyt, aakkoset vasta,
moni perusasia kumminkin, jo valkeni maailmasta.
Ja se maailma eli ja avartui ja vaikka ei lennetty tähtiin,
niin puitteet ja suhteet sen hahmottui ja ihmisen asema nähtiin.
Tuli tieto kuin valona pimeään tai toivona tammeen terho.
Se lamppu, se lehti keskellään, he olivat opintokerho.”
Työväkeä, Sivistystä, Liikettä – Satavuotias Työväen Sivistysliitto -teoksen kirjoittanut Tero Tuomisto on kotiseutuneuvos, valtiotieteiden maisteri ja historiantutkija, jolle Sivistysliitto tuli tutuksi jo 1970-luvulla.
TSL:n yli sadan vuoden mittaiselle taipaleelle mahtuu paljon kerrottavaa, niinpä myös tuosta taipaleesta kertova historiateos vaatii kaksi osaa. Ensimmäinen osa julkaistiin viime 1.9.2022 ja toinen osa 13.2.2023. Lisätietoa teoksesta ja kirjojen pdf-versiot, linkit näköisversioihin ja Into Kustannuksen verkkokauppaan TSL:n verkkosivujen materiaalipankissa.
Lue myös Aikamerkin juttu viime syyskuulta: Menneisyyttä kannattaa muistaa