Työ sujuvaksi! – tunnistamalla oppimisen vaikeudet löydetään hukattuja resursseja

”Mutta toi minkä sanoit noista oppimisvaikeuksista, niin se on meillä ja varmaan muillakin organisaatioilla uskoisin vaikeimmin ja huonommin hoidettu kuin jaksamiseen liittyvät asiat.” – Esimies 

Työn muutos asettaa uusia osaamisvaatimuksia työpaikoille. Uuden oppiminen voi innostaa monia, mutta miten selvitä jatkuvassa muutoksessa, jos on oppimisvaikeus? 

Miten huolehdimme siitä, että työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja että uutta teknologiaa pystytään työpaikoilla hyödyntämään? Investoinnit digitalisaatioon eivät aina lisää tuottavuutta, etenkään, jos uutta teknologiaa sovelletaan taitamattomasti, toteaa Oulun yliopiston tuotantotalouden dosentti Pekka Leviäkangas (Vieraskynä, HS 22.2.2019). Liian vähän puhutaan tietotekniikan käyttäjien tyytymättömyydestä ja siitä, miten paljon voimavaroja uuden oppiminen vaatii yrityksessä.

Samalla kun työ ja työn tekemisen muodot muuttuvat, monen työntekijän oma ammatillinen identiteetti on murroksessa. Ammatillinen toimijuus, moniosaajuus ja uudentyyppisen työn hallinta tuovat työhön uusia rooleja. Työssä oppiminen on osa jokaisen työn arkea. Uuden oppinen, kiireinen työtahti ja jatkuvat keskeytykset kuormittavat kaikkia työntekijöitä. Liian vähän työelämässä puhutaan oppimiseen liittyvistä vaikeuksista, työn jatkuvan muutoksen vaikutuksista ihmisen kognitiiviseen kuormittumiseen ja siitä, miten oppimisvaikeuksia voidaan tukea.

Oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, ja ne voivat ilmetä monella eri tavalla. Kyse on erityisestä ongelmasta, jolla ei ole yhteyttä älykkyyteen. Työtehtävissä hankaluutta voivat aiheuttaa laskutoimitukset, tekstin lukeminen, kirjoittaminen tai tietotekniikan käyttö ja valvonta. Myös erilaiset hahmottamis- ja keskittymisvaikeudet voivat vaikuttaa työn sujuvuuteen. Lisäksi ikääntyminen, sairaus tai heikko kielitaito voivat vaikeuttaa oppimista. Työpaikoilla tarvitaan enemmän tietoa aikuisten oppimisvaikeuksien ilmenemisestä ja vaikutuksista työssä sekä keinoja pulmien tunnistamiseen.

Työntekijä, jolla on oppimisvaikeuksia, on usein hukattu resurssi ja käyttämätön lahjakkuusreservi. Hänellä voi olla monia tietoja ja taitoja sekä erityisosaamista, jotka hautautuvat vaikeuksien ja kolhiintuneen itsetunnon alle. 

Pulmien tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta turvallisessa ilmapiirissä hyötyvät kaikki. Jotta yhdenvertaisuus, työhyvinvointi, työsuojelu ja työturvallisuus ja lopulta tuottavuus työssä toteutuisivat, tarvitsevat esimiehet ja työsuojeluhenkilöstö välineitä helpottaa oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Monikanavaisesta perehdyttämisestä, erilaisten hyötysovellusten hyödyntämisestä, selkeistä työohjeista ja viestinnästä hyötyvät kaikki.

Työ sujuvaksi! -materiaali, www.tyosujuvaksi.fi, kuvaa käytännön esimerkein, miten Fazerilla, SOL Palveluissa ja Väinö Paunulla on yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa tunnistettu työvaiheita, joissa selkeä ja monikanavainen ohjeistus tukee kaikkien oppimista ja työn sujumista. Tiedon kulkua on parannettu. Älypuhelimen asetuksista löytyvillä hyötysovelluksilla voidaan lähettää viestit puhuttuna ja kuunnella kirjoitettu teksti puheena. Sitaatit ja haastatteluvideot avaavat monen kokemusasiantuntijan omakohtaisia tuntemuksia oppimisvaikeuksien kanssa selviytymisestä.

Onneksi jatkuvan oppimisen kaanonin rinnalla tuodaan näkyväksi myös kolikon toinen puoli eli erilaisen oppijan tarpeet. Oppimisvaikeuksien kanssa selviäminen työelämässä oli 4.2.2019 esillä Ylen ajankohtaisohjelmassa Efter Nio. Koulussa levoton Mirella Wallius sai usein kuulla opettajilta olevansa laiska ja tyhmä, kunnes lopulta alkoi itsekin uskoa tähän. Vasta aikuisena hänellä todettiin ADHD. Diagnoosin ja hyödyllisten ratkaisujen myötä Mirellan työpaikallakin nyt tiedetään, millainen työympäristö takaa työn sujumisen.