Miten johtaa vapaaehtoisia?
Vapaaehtoistoiminnassa tarvitaan ohjaamista, osallistamista, innostamista, toimijoiden motivointia, aktiivista rekrytointia ja vapaaehtoisten osaamisen kehittämistä eli vapaaehtoisjohtamista. Taitava vapaaehtoisjohtaja osaa auttaa toimintaan osallistuvia löytämään omat kiinnostuksen kohteet, jotka motivoivat toimimaan. Helppoa se ei kuitenkaan ole.
Kävin jokin aika sitten mielenkiintoisen puhelinkeskustelun erään kursseillani olleen henkilön kanssa. Kerron hänen tarinansa hänen luvallaan anonyymisti ja käytän hänestä tässä nimeä Viljo.
Viljo valittiin viime syksynä isohkon ammattiliiton keskisuuren ammattiosaston puheenjohtajaksi. Edellinen puheenjohtaja oli toiminut tehtävässä 15 vuotta ja oli jäämässä eläkkeelle. Hän esitti tehtävään Viljoa, joka yksimielisesti valittiinkin.
Edeltäjällä oli valtaisa auktoriteetti. Kun hän jakoi tehtäviä hallituksen jäsenille, ei niistä kieltäydytty. Viljoa pelotti. Miten täyttää noin isot saappaat ja miten saada porukka uskomaan häntä? Viljo päätti pyytää apua ja muisti minut.
Kuuntelin puhelimessa tunnin Viljon vuodatusta. Kun viimein sain puheenvuoron, kysyin, miten vuosi oli mennyt. Olivatko ammattiosaston tehtävät tulleet tehdyksi ja asiat edenneet? Hän mietti hetken ja vastasi kyllä. ”Koronastakin huolimatta olemme saaneet paljon aikaan. Olemme tukeneet TES-kierrosta tukitoimilla, auttaneet työpaikkoja paikallisen sopimisen kanssa ja opastaneet porukkaa verkkomaailmaan. Toimintaan on tullut uusia aktiivejakin.”
Viljo kertoi jopa miettineensä osaston porukan kanssa, miksi ammattiosasto on olemassa ja mihin he toiminnallaan pyrkivät. Olin kuulemma kurssillani tällaista suositellut. Tämän jälkeen he olivat miettineet, millaisilla toimilla he saavuttavat sen, mihin pyrkivät, ja kuka on halukkain ja pätevin toteuttamaan mitäkin toimintaa. Kysyin häneltä tämän keskustelun jälkeen, missä ongelma sitten oikeastaan on. Vastaus ei yllättänyt: ”Minä en osaa määrätä enkä usko, että he uskovat minua kuten uskoivat edeltäjääni.”
Antiikin filosofi Seneca on kirjoittanut seuraavasti: ”Tyynellä säällä kuka tahansa on perämiehenä. Sitten kun meri käy ja aallot vellovat, tarvitaan sellaista perämiestä, jonka taidoilla, tiedoilla ja kokemuksella tavoiteltuun määränpäähän saavutaan. Onnistunut matka vaatii perämieheltä ja koko miehistöltä osaamista, näkyvää ja näkymätöntä; kuuluvaa ja hiljaista.”
Seneca kuvaa sitä, mitä johtaminen on tai mitä sen tulisi tänään olla. Vapaaehtoisjohtamisen avulla erityisesti kansalaisjärjestöissä, kuten ay-liikkeessä, puolueissa ja sosiaalialan järjestöissä, osallistujien panosta ja psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja kohdennetaan ja hyödynnetään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Vapaaehtoistoiminta pitää järjestöt pystyssä, ja vapaaehtoistoimijoiden tarve kasvaa. Samaan aikaan kilpailu vapaaehtoisista – ihmisten vapaa-ajasta – on armotonta. Ne voittavat, jotka tarjoavat merkityksellistä, kiinnostavaa, jäseniä liikuttavaa ja tuloksiin johtavaa toimintaa. Aktiiviset, mielekästä vapaaehtoistoimintaa jäsenilleen tarjoavat järjestöt tulevat myös pärjäämään jäsenhankinnassa ja vaikuttavuudessa. Kilpailu nostaa osallistujien odotuksia toimintaa kohtaan. Mielekkääseen toimintaan käytetään arvokasta vapaa-aikaa. Toimintaan osallistuvat ovat valmiita ottamaan vastaan sellaisia tehtäviä, jotka heitä motivoivat.
Tämä ei tapahdu ilman vapaaehtoisjohtamista. Vapaaehtoisten johtaminen ei nykyään ole käskyjen antamista ja tehtävien sokeaa jakamista, vaan vapaaehtoisjohtajalta vaaditaan paljon aikaa sekä osallistamisen, innostamisen ja ennen kaikkea kuuntelemisen taitoja. Kun työ tehdään huolellisesti ja vapaaehtoisen motivaatio aidosti huomioon ottaen, on vapaaehtoinen toiminnassaan tehokkaampi, aikaansaavempi, motivoituneempi ja sitoutuneempi.
Keskustelumme aikana Viljo huomasi, ettei hänen tulekaan oppia määräämään, käskyttämään ja päättämään yksin. Motivoitunut ja innokas vapaaehtoinen tuo usein mukanaan omaa lähipiiriään vapaaehtoistoimintaan. Näin oli Viljon osastossa käynyt. Viljo onkin synnynnäinen vapaaehtoisjohtaja. Me kaikki emme sellaisia ole, mutta tuella ja koulutuksella useimmista meistä voi tulla sellaisia. Siksi TSL järjestää koulutusta vapaaehtoisten toimintaa johtaville, ohjaaville ja auttaville.
Vapaaehtoisjohtamisen pedagogiikkaa käsitellään laajemmin osana Ay-pedagogiikan opasta. Tilaa opas täältä.
Lue lisää ay-pedagogiikasta TSL-blogista:
Ay-pedagogiikalla kohti parempaa maailmaa
Johdatus ay-verkkopedagogiikkaan ja verkkokoulutusten suunnitteluun
Onnistunut verkkokoulutus vaatii ohjausta ja ryhmäyttämistä